Extralehdet Extralehdet
Koulutusalojen tuottama osaaminen vastaa hyvin työelämän tarpeita. Jatkuvan oppimisen tarpeet haastavat korkeakouluja kehittämään uusia toimintamalleja sekä sisältöjä yhteistyössä työelämän kanssa.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on tarkastellut arvioinnissa koulutusalojen vahvuuksia ja kehittämistarpeita sekä kykyä kehittää koulutustarjontaa työelämän osaamisvaatimukset huomioiden. Myös jatkuvan oppimisen tarjonta sisältyi arviointeihin. Arviointiin osallistuivat lähes kaikki suomalaiset korkeakoulut sekä neljältä koulutusalalta yhteensä 680 tutkinto-ohjelmaa.
Humanistinen ala tuottaa laaja-alaista osaamista
Humanistiselta koulutusalalta valmistuneiden substanssiosaaminen on vahvaa ja valmistuneiden kyky kokonaisuuksien hahmottamiseen sekä kriittiseen ajatteluun on hyvä.
– Humanistiselta alalta valmistuneet voivat olla ylpeitä osaamisestaan, sillä koulutus tuottaa monipuolista ja laaja-alaista osaamista, joka mahdollistaa joustavuuden työelämässä, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Riitta Pyykkö.
Alalla on kehitettävää koulutuksen työelämäyhteyksissä. Työelämän vaatimukset tulee ottaa paremmin huomioon koulutuksen suunnittelussa ja opiskelijoiden ohjauksessa. Alalta valmistuneiden työllistyminen on noin 10 % heikompaa kuin esimerkiksi tekniseltä ja kaupalliselta alalta valmistuneilla. Myös osaamisen näkyväksi tekemisen ja sanoittamisen harjoittelun tulee olla systemaattista opintojen alusta lähtien.
– Opiskelijoiden digitalisaatio-osaaminen vaatii parantamista. Lisäksi koulutuksen kansainvälisyyteen pitää kiinnittää enemmän huomiota, toteaa Pyykkö.
Alalla on runsaasti mahdollisuuksia kehittää myös jatkuvan oppimisen tarjontaa. Tulevaisuudessa tarvitaan monipuolista kielitaitoa, monikulttuurisuusosaamista sekä yhteiskunnan muutosten ja historian ymmärtämistä.
Kauppatieteiden ja liiketalouden alalta valmistuneet työllistyvät hyvin
Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutus tuottaa sekä yleisiä työelämävalmiuksia että alan sisällöllistä osaamista. Alan tutkinnoilla on hyvä työelämärelevanssi ja tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin. Koulutustarjonta on laajaa, eikä arviointiryhmä pidä tarpeellisena koulutuksen laajentamista nykyisestä.
– Kauppatieteiden ja liiketalouden alalla yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorien välistä kansallisen tason yhteistyötä pitää syventää ja systematisoida, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, emeritus professori Jyrki Wallenius.
Alan koulutusta tarjoavien korkeakoulujen tulee tiivistää vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Samalla voidaan merkittävästi rikastuttaa alan jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa esimerkiksi vastaamaan työelämän edellyttämiin digitalisaatio-osaamisen haasteisiin.
Tekniikan korkeakoulutuksella on heikko vetovoima
Tekniikan korkeakoulutuksen vahvuutena on alan tuottama lisäarvo opiskelijoille, mikä näkyy erityisesti hyvänä työllistyvyytenä ja hyvinä ansioina. Tekniikan korkeakouluyhteisöt ovat myös kansainvälisiä. Ne tarjoavat Suomelle mahdollisuuden olla koulutetun työvoiman maahanmuuton väylä.
– Arvioinnissamme näkyi, että tekniikan alan korkeakoulut ovat yhteiskuntaa rakentava voima. Korkeakouluilla on kykyä ja halua uudistaa työelämää ja itse uudistua, arviointiryhmän puheenjohtaja Anneli Pirttilä iloitsee.
Tekniikan korkeakoulutuksessa profilointia ei ole kuitenkaan tehty riittävästi eikä kansallisella tasolla ole jaettua selkeää näkemystä strategisesta suunnasta tai johtajuutta sen toteuttamisessa. Korkeakoulujen ohjaukseen tulee luoda kannustimia yhteistyöhön ja erikoistumiseen. Arvioinnin mukaan tekniikan korkeakoulutuksen heikko vetovoima on kansallinen ongelma.
– Kohtaanto-ongelman ratkaisemiksi pitää ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin. Tilanteen vakavuudesta kertoo, että kevään 2019 korkeakoulujen yhteishaussa joka viidenteen tekniikan korkeakoulutuksen hakukohteeseen oli vähemmän kuin yksi ensisijainen hakija aloituspaikkaa kohden, toteaa Pirttilä.
Yhteiskuntatieteellisen opiskelijat kaipaavat vahvempaa työelämäkytköstä
Yhteiskuntatieteellisen alan opintojen antamat yleiset valmiudet, kuten laaja-alaisuus, analyysi- ja ongelmanratkaisutaidot, vastaavat hyvin työnantajien toiveita.
– Yhteiskuntatietelijöitä pidetään osaavina ja työelämän vaatimukset hyvin täyttävinä työntekijöinä, joilla on hyvät valmiudet toimia monialaisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä sekä alati muuttuvassa työelämässä, kiteyttää arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Jussi Kivistö.
Alan opiskelijoilla on kuitenkin vaikeuksia nähdä tutkintojen työelämärelevanssia ja tunnistaa omaa osaamistaan. Opiskelijat kaipaavat enemmän käytännönläheisyyttä alan opintoihin ja vahvempaa työelämäkytköstä. Opinnoissa on tarpeellista kirkastaa tutkinnon opiskelijalle tuottama osaaminen ja tukea paremmin opiskelijoiden oman osaamisen tunnistamista.
– Koulutustarpeiden ennakoinnissa tutkintokoulutusta ja jatkuvaa oppimista tulee tarkastella kokonaisuutena. Tämä integraatio helpottaisi tutkintokoulutuksen ja jatkuvan oppimisen välisen työnjaon, roolituksen ja toteutusmuotojen kehittämistä, suosittelee Kivistö.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on itsenäinen viranomainen, joka vastaa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista.
