Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä jatkoi kasvuaan

Ruokaviraston keräämien tietojen mukaan Suomessa vedettiin elintarvikkeita pois markkinoilta 267 kertaa vuonna 2020. Määrä on kolmanneksen edellisvuotta suurempi.

Takaisinvetojen määrä on kasvussa viidettä vuotta peräkkäin. Vuoden 2020 erityispiirteenä oli intialaisissa seesaminsiemenissä ja niistä tehdyissä tuotteissa todetut etyleenioksidijäämät. Tuon virheen vuoksi tehtiin 45 takaisinvetoa. Ilman näitä tapauksia olisi takaisinvetojen määrässä tapahtunut silti 11 prosentin nousu edellisvuoteen verrattuna.

Eurooppalaisen, viranomaisten välisen elintarvikevaara-hälytysjärjestelmän, eli RASFFin kautta Suomi sai tiedon suuresta määrästä elintarvikevirheitä, jotka johtivat elintarvikkeiden takaisinvetoihin. Seuraavaksi eniten takaisinvetoja aiheuttivat yritysten omavalvonnassaan löytämät poikkeamat.

Mikrobit elintarvikkeissa aiheuttivat 45 takaisinvetoa

Elintarvikkeista löytyneet bakteerit ja muut mikrobiologiset ongelmat aiheuttivat 12,5 prosenttia enemmän takaisinvetoja kuin vuotta aiemmin. Esimerkiksi salmonellaa löytyi 14 elintarvikkeesta, joista useimmat olivat Euroopasta tuotua lihaa. Nestemäisistä elintarvikkeista löydettiin pakkausta pullistavaa käymistä, joka katsotaan mikrobiologiseksi virheeksi.

Allergisille vaaraa väärien pakkausmerkintöjen vuoksi

Elintarvikepakkauksiin kiinnitetyt väärät etiketit, toiseen tuotteeseen tarkoitettu pakkaus tai tarkoittamatta mukaan tullut allergeeniainesosa tai -jäämä aiheuttivat 38 takaisinvetoa viime vuonna. Nämä elintarvikkeet olivat laadullisesti muutoin moitteettomia, mutta aiheuttivat ruoka-aineallergisille terveysvaaraa. Tällaiset tuotteet yritys voi ohjata hyväntekeväisyyteen tai palauttaa myyntiin, jos pakkausmerkinnät korjataan ja kuluttajaturvallisuudesta huolehditaan.