70-luvun omakotitaloissa useita riskirakenteita

Omakotitalot 1970-luvulta ovat houkutteleva vaihtoehto kodiksi niiden suhteellisen matalan hintatason vuoksi. Vaurioherkät rakenneratkaisut eli riskirakenteet ovat kyseisen aikakauden pientaloille tyypillisiä, ja mahdollisesti suuriinkin korjauskustannuksiin kannattaa varautua jo aikaisessa vaiheessa asuntokauppaprosessia.

Aikakauden tyypilliset ongelmia ovat muun muassa valesokkeli, tasakatto, maanvarainen sisäpuolelta lämmöneristetty seinä ja kaksoisbetonilaattarakenne. Kyseisten riskirakenteiden ongelmana on kosteuden pääseminen rakenteisiin, mikä voi ajan saatossa levitä vaikeaksi kosteusvaurioksi, jos sitä ei huomata ajoissa.

Riskirakenne on rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Se on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen ja riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän seurauksena rakenteen käytöstä on luovuttu.

– Riskirakenne’ sanana on ollut jo pitkään sävyltään negatiivinen ja ehkä vähän turhaankin. Jos kodista löytyy jokin riskirakenne, niin se ei tosiaan tarkoita vielä sitä, että vaurio olisi toteutunut. Asukkaiden on kuitenkin pidettävä mahdolliset riskitekijät mielessä ja tarkastaa niiden kuntoa säännöllisesti. Jos kodista pidetään hyvin huolta, ei vaurioita välttämättä pääse syntymään ollenkaan riskirakenteista huolimatta, tarkentaa Raksystemsin liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara.

Korjauskustannukset voivat nousta korkeiksi

Mikäli riski konkretisoituu vaurioksi asti, edessä voi olla mittavat korjauskustannukset. Raksystemsin tekemien Asuntokaupan kuntotarkastusten perusteella vähintään 15 prosentissa kaikissa pientaloissa on kosteusvaurio ja noin 40 prosentissa on joko vaurio riskirakenteessa tai lisätutkimustarvetta kodin riskirakenteiden suhteen.

Kosteusvaurion ja sen aiheuttaneen syyn korjauskustannukset nousevat arviolta noin 25-50 tuhanteen euroon. Asuntokaupan yhteydessä on suositeltavaa tilata alalla hyväksytty KH 90-00394 Suoritusohjetta noudattava Asuntokaupan kuntotarkastus, jotta ostettavan kodin kunto on kattavasti tiedossa kaikille osapuolille, eikä ikäviä yllätyksiä pääse myöhemmin syntymään.

– Kuntotarkastusraporttiin kannattaa tutustua huolella ja rohkeasti kysyä, jos ei ymmärrä kuntotarkastajan tekemien huomioiden merkitystä. Suositellut tarkemmat kuntotutkimukset on myös hyvä tehdä ennen kauppakirjan allekirjoittamista, jotta ei tietämättään osta vaurioitunutta kohdetta, muistuttaa Malmivaara.

Katso myös

Minne taloyhtiön lumet voidaan kolata?

Kun lunta tulee tavallista enemmän, niin kaupunki, yksityiset toimijat ja taloyhtiöt joutuvat miettimään minne lumikasat …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x