Koti / Asuminen & rakentaminen / Korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan

Korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan

Rakennuskannan ikä vaikuttaa korjausrakentamiseen, mutta myös erilainen korjausrakentamisen kulttuuri ja yhteiskunnan tuet. Suunnitelmallinen kiinteistönpito ja oikea-aikainen korjaaminen ovat avainasemassa, kun rakennuksia ylläpidetään.

Korjausrakentamisen tarve kasvaa vuosi vuodelta, kun ennakoivaa ylläpitoa lyödään laimin. Heikon ylläpitokulttuurin vuoksi pienistä pulmista voi kasvaa suuria ongelmia. Näin säästämisestä tulee kallista. Tämä näkyy julkisessa rakennuskannassa, asunto-osakeyhtiöissä että omakotitaloissa. Kunnossapitoa ja korjausinvestointeja pitäisi kasvattaa asuinrakennuksissa ja liikenneväylissä lähes kaksinkertaisiksi, vesihuoltoverkoissa jopa kolminkertaisiksi.

Korjaustarpeet kasvavat

Korjausvuoroon ovat tulossa 1960 ̶ 1980-luvuilla rakennetut talot. Niissä monet rakennusosat ovat tulossa elinkaarensa päähän. Monessa on nykytietämyksen valossa käytetty riskirakenteita. Kuntien kiinteistöistä yhä useammat tarvitsevat mittavia korjauksia kosteus- ja homevaurioiden vuoksi. Linjasaneeraukset eli putkiremontit moninkertaistuvat lähivuosina. Putkiremontteja tehdään vuosittain 15 000 ̶ 20 000 asuntoon. Samalla, kun talossa tehdään suuri remontti, asumisen laatutasoa ja energiatehokkuutta olisi luontevaa parantaa.

Säästäminen käy kalliiksi

Rakennuskannan heikoimmat lenkit ovat kuntien ikääntyneet palvelurakennukset, lähiökerrostalot sekä vanhat rivi- ja omakotitalot. Erityisesti kuntien koulujen, päiväkotien ja toimitilojen kunto heikkenee yhä. Ennakoivaa kunnossapidon rahaa ohjataan kiiretöihin, jolloin pienistä korjaustarpeista tulee laiminlyöntien takia helposti laajoja. Säästäminen käy lopulta kalliiksi.
Arviolta viidennes omakotitaloista vaatii välitöntä suuremman tai pienemmän vaurion korjausta. Jopa puolessa vaurioita ennaltaehkäisevät toimet olisivat tarpeen.

Korjausvelka

Rakennuskannassa ja infrassa on korjausvelkaa eli korjausvajetta erittäin paljon. Rakennusten korjausvelan määräksi arvioidaan jopa kymmenesosaa koko rakennuskannan arvosta. Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Korjausvelka syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisiä korjauksia. Kunnossapito on siis vähäisempää kuin rakenteiden kuluminen. Korjausvelka, rapistuminen, ilmenee mm. kehnona sisäilmana ja rikkoontuvina vesijohtoina.
Rakennetun omaisuuden tilaa seuraava ROTI-raportti arvioi, että laiminlyötyjen korjausten määrä olisi 30 ̶ 50 miljardia euroa. Liikenneverkostoissa korjausvelkaa on arviolta 2,5 miljardin euron edestä, samoin yhdyskuntateknisissä järjestelmissä.

Purkaminen on vaihtoehto

Taloissa on yhä enemmän tekniikkaa ja asumisen vaatimukset sekä energiatehokkuuden nostaminen ovat muuttaneet korjausrakentamisen tarkastelukulmaa.
Rakennusten ylläpito, huolto ja korjaaminen vaativat yhä enemmän osaamista ja aiempaa suurempia investointeja. Purkaminen onkin todennäköisempi vaihtoehto energiasyöpöille, heikkokuntoisille ja vaikeasti korjattaville tai hankalasti toiseen käyttötarkoitukseen muunnettavilla rakennuksille. Vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen sen tilalle voi olla parempi vaihtoehto.

css.php