Extralehdet Extralehdet
Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2024–2027 kehyksiksi varmistaa hallitusohjelman linjausten toimeenpanoa.
Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Budjetin loppusumma on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, kun mukaan on luettu myös ensimmäinen lisätalousarvio.
Tavoitteena velkaantumiskehityksen kääntäminen
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen talous- ja finanssipolitiikan lähtökohtana on turvata hyvinvointiyhteiskunta myös tuleville sukupolville. Finanssipolitiikan tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti 6 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla tarkasteltuna. Vahvistamisesta suorat sopeutustoimet ovat nettomääräisesti reilut 4 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla. Lisäksi työllisyyttä parantavilla toimilla tavoitellaan lähes 2 miljardin euron vahvistusta vuoden 2027 tasolla.
Hallitusohjelmassa linjatulla sopeutuksella julkisen talouden kehityksen suunta muuttuu, mutta sopeutusta on jatkettava myös kuluvan vaalikauden jälkeen.
Valtiontalouden kehysjärjestelmä on keskeinen hallituksen finanssipolitiikan ohjauksen väline ja uskottavan talouspolitiikan perusta. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn. Hallitusohjelman kirjauksia ja muita toimenpiteitä toteutetaan vaalikauden kehyksen mahdollistamissa rajoissa.
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2024–2027 kehyksiksi on huomioitu hallitusohjelman liitteessä B linjatut säästöt ja menolisäykset siltä osin kun vaikutus kohdentuu valtion budjettitalouteen. Joidenkin säästöjen kohdalla on uudelleenarvioitu ja tarkennettu säästöjen ajoitusta. Tällaisia tilanteita on lähinnä säädösvalmistelun tai teknisen toteuttamisen kannalta hankalimmissa kokonaisuuksissa. Myös toimenpiteiden vaikutusarviot, niin valtion budjettitalouteen kuin koko julkiseen talouteen, ovat joiltain osin tarkentuneet. Arviot tulevat budjetti- ja kehysvalmistelun sekä hallituksen esitysten valmistelun myötä edelleen tarkentumaan, mutta hallitusohjelman liitteessä B linjatusta talouden kokonaisuudesta pidetään kiinni.
Talousarvioehdotus vuodelle 2024 ottaa huomioon hallitusohjelman liitteessä B listatut menolinjaukset, jotka tuottavat nettomääräisesti vajaan miljardin euron säästövaikutuksen valtion budjettitalouteen. Kehyskauden lopulla vuonna 2027 hallitusohjelman menopäätösten vaikutus on reilut 2 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa ja 2,5 miljardia euroa nimellisesti. Tarkempi kohdennus esitellään liitteessä.
Budjettiehdotus vuodelle 2024 on noin 10 miljardia euroa alijäämäinen
Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Se on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, mukaan lukien ensimmäinen lisätalousarvio. Määrärahatason kasvua vuoteen 2023 verrattuna selittävät etenkin muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa.
Käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on kuitenkin tapahtumassa, sillä vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat 1,1 miljardia euroa pienemmät kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2024 on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä on 1,5 miljardia euroa pienempi kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin.
Valtion talousarviomenojen taso alenee vuoden 2024 hintatasossa 1,1–2,0 miljardilla eurolla vuositasolla verrattuna kevään tekniseen kehykseen. Myös valtion budjettitalouden alijäämä on 1,3–2,7 miljardia euron alemmalla tasolla kuin keväällä 2023 arvioitiin.
Valtion budjettitalouden menojen arvioidaan olevan kehyskaudella vuosina 2024–2027 keskimäärin 86,6 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa. Vuonna 2027 budjetin menojen arvioidaan olevan 86,4 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa, mikä on noin 2 miljardia euroa vähemmän kuin kevään tekniseen julkisen talouden suunnitelmassa.
Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan vuosina 2024–2027 keskimäärin 9,8 miljardia euroa, kun vuosittainen alijäämä kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa oli keskimäärin 11,7 miljardia euroa.
Alijäämän pieneneminen näkyy myös alenevina valtionvelan korkomenoina. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa korkomenoarviota alennetaan vuosittain 0,2–0,3 miljardilla eurolla. Vuosittaisten korkomenojen arvioidaan olevan 3,2 miljardia euroa vuosina 2024–2026 ja 3,6 miljardia euroa vuonna 2027.
Panostukset kasvuun
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus sisältää valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta (T&K-rahoitus) annetun lain mukaisesti vuoden 2024 valtion T&K-rahoituksen lisäykset. Rahoituslain mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan valtion talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärä nousee vuoteen 2030 mennessä siten, että kokonaismäärä vastaa 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Rahoituslain mukainen lisäys on noin 260 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta on kohdennettu erityisesti yritysten T&K-toiminnan tukemiseen ja EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen. Business Finlandin T&K-rahoituksen valtuutta nostetaan 110 miljoonalla eurolla ja tutkimus- sekä innovaatiotoiminnan lainoja 10 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027. EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille määrärahaan osoitetaan vuosittain 40 miljoonaa euroa. VTT Oy:n erityisavustukseen ja yleisavustukseen ehdotetaan kehyskaudella 2024–2027 yhteensä 79 miljoonan euron määrärahalisäyksiä mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian Kvanttinova-pilotointiympäristön yhteiskäyttöisten laitteiden hankintaan ja käyttöönottoon sekä kehyskaudella yhteensä 70 miljoonan euron lisäyksiä kvanttitietokoneen skaalaamiseen kohti 300 kubittia. Vuosina 2024–2027 toteutetaan tutkijankoulutuspilotti, johon osoitetaan yhteensä 90 miljoonaa euroa. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen ehdotetaan pysyvää korotusta. Lisärahoituksesta suunnataan tutkimuksen lippulaivoihin 30 miljoonaa euroa, tutkitun tiedon vaikuttavuuteen 10 miljoonaa euroa ja kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin 5 miljoonaa euroa. Valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä vuosille 2025–2027.
Valtion T&K-rahoituksen tulee rahoituslain ja kevään talousennusteen mukaan olla 2,9 miljardia euroa vuonna 2025, 3,2 miljardia euroa vuonna 2026 ja 3,4 miljardia euroa vuonna 2027. Vuosien 2025–2027 lisäyksiä ei ole kohdennettu hallinnonaloittain tai momenteittain vielä tässä vaiheessa. Kohdennuksesta on tarkoitus linjata myöhemmin tulevien talousarvioiden ja julkisen talouden suunnitelmien yhteydessä.
Kasvua tukee myös vaalikauden aikana toteutettava määräaikainen 4 miljardin euron investointiohjelma. Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla, purkamalla valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia sekä tuloutuksin Valtion asuntorahastosta, joten investointimenot eivät lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana. Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus ja kehysehdotus eivät vielä sisällä investointiohjelman mukaisia toimia, eikä sitä ole huomioitu meno- tai tuloarvioissa. Investointiohjelmaa valmistellaan osana hallituksen talousarvioesityksen ja vuosien 2024–2027 kehysten jatkovalmistelua ja ensimmäisistä toimista on tarkoitus linjata hallituksen budjettiriihessä.
Tuloarvioissa on huomioitu hallitusohjelmassa päätetty veropolitiikan linja
Myös hallituksen veropolitiikalla tavoitellaan talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon sekä yrittäjyyteen ja tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta.
Valtion budjettitalouden tuloiksi vuonna 2024 arvioidaan 77,0 miljardia euroa, josta 68,2 miljardia euroa on verotuloja. Vuosina 2025–2027 budjettitalouden tulot kasvavat keskimäärin 2 prosenttia vuodessa. Vuonna 2027 budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 82,5 miljardia euroa, josta 74,3 miljardia euroa on verotuloja.
Hallitusohjelmaan sisältyy sekä vuonna 2024 että myöhemmin kehyskaudella voimaan tulevia verotoimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Työn verotusta kevennetään asteittain vaalikaudella painottaen pieni- ja keskituloisia. Työtulovähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain, yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla. Tämä keventää työn verotusta hallituskauden loppuun mennessä keskimäärin lähes 0,5 prosenttiyksiköllä, ja lähes 1 prosenttiyksiköllä noin 20 000–25 000 vuosituloilla. Lisäksi vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsikorotus.
Vuonna 2024 verotuloja vähentävät lisäksi muun muassa kotitalousvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkaminen, osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän nostaminen sekä maatalouden tasausvarauksen korottaminen. Alkoholiverotusta muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa korotetaan ja oluen veroa alennetaan. Vuonna 2024 verotuloja kasvattavat muun muassa valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan 2 prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen jatko, matkakuluvähennyksen omavastuun korotus ja ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdennus. Lisäksi nikotiinipussit sisällytetään tupakkaverotuksen piiriin.
Liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennetaan vuoden 2024 alusta kompensoimaan hallitusohjelman mukaisesta jakeluvelvoitteen nousu-urasta syntyvää keskimääräistä polttoaineiden hinnannousua kehyskaudella. Tämä johtaa valmisteverotuottojen alenemiseen vajaalla 160 miljoonalla eurolla. Muutos polttoaineiden valmisteverotuksessa on pysyvä. Lisäksi polttoaineveron CO2-komponenttia lasketaan myöhemmin hallituskaudella 100 miljoonalla eurolla.
Myöhemmin kehyskaudella voimaan tulevia verotuloja kasvattavia muutoksia ovat muun muassa nykyisin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden, lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä, siirtäminen 14 prosentin verokantaan vuoden 2025 alusta ja tupakkaveron sekä virvoitusjuomaveron korotukset. Myöhemmin kehyskaudella verotuloja vähentävät muun muassa ajoneuvoveron perusveron alentaminen sekä inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen siirtäminen 14 prosentin arvonlisäverokantaan.
Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan maapohjien osalta 1,3 prosenttiin vuonna 2024. Korotus vaikuttaa niiden 245 kunnan verotukseen, joilla yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä tätä alempi. Muutos lisää maapohjasta kerättyjä kiinteistöverotuloja näillä kunnilla, mikä vahvistaa kuntien taloutta heikentämättä julkista taloutta kokonaisuutena.
Hyvinvointialueiden talous
Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on tämänhetkisen arvion mukaan noin 24,6 miljardia euroa vuonna 2024 ja 24,8 miljardia euroa vuonna 2027 vuoden 2024 hintatasossa.
Hallitusohjelmassa sovitut hyvinvointialueita koskevat tehtävämuutokset on huomioitu valtiovarainministeriön ehdotuksessa. Hallitus on lisäksi linjannut toteutettavista rahoitusmallin muutoksista siten, että vähennys olisi 65 miljoonaa euroa vuodelle 2027.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa on huomioitu lakisääteisiä tehtäviä koskevat muutokset sekä toisaalta rahoituslain perusteella tehtävät muutokset, kuten tason korotus palvelutarpeen kasvuun liittyen.
Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 4 miljardia euroa. Valtaosa tästä selittyy rahoituspohjan korjaamisella perustuen vuoden 2022 joulukuussa maksettuun noin 1,9 miljardin euron erään, vuoden 2024 indeksikorotuksella, joka on noin 0,8 miljardia euroa, ja palvelujen kysynnän kasvun aiheuttamalla korotuksella, joka on 289 miljoonaa euroa. Lisäksi 444 miljoonan euron määrärahalla korjataan kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien kustannusten ja tulojen erotusta vuodelta 2023. Ehdotuksessa ei kuitenkaan vielä ole huomioitu niin sanottujen sote-siirtolaskelmien lopullista tarkistusta, jota koskevat tiedot ovat talousarvio- ja kehysvalmistelussa käytettävissä vasta myöhemmin. Siirtolaskelman korjaus tulee vielä vaikuttamaan momentin määrärahatasoon.
Kehyskauden jälkipuoliskolla on mahdollista, että rahoituslain mukaiset jälkikäteistarkistukset lisäävät valtion rahoitustarvetta, huolimatta hallitusohjelmassa sovituista kustannusten sopeutustoimista. Jälkikäteistarkistuksia ja muita ennakoimattomia menotarpeita varten teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa on tehty kehysvaraus, joka säilyy ennallaan.
Kuntatalous
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 2,6 miljardia euroa vuodelle 2024, ja taso nousee TE-palvelu-uudistuksen myötä 3,6 miljardiin euroon vuonna 2027. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö, joka alentaa valtionosuutta vuoden 2024 tasossa 24 miljoonaa euroa ja nimellisesti noin 111 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Valtionosuuden mitoituksessa on otettu huomioon vuodesta 2025 lähtien hallitusohjelman linjaukset kotoutumispalveluista ja työllisyysmäärärahojen alentamisesta. Peruspalvelujen valtionosuuden mitoitukseen vaikuttaa myös sote-uudistukseen liittyvien kustannusten ja tulojen siirtojen tarkistaminen vuoden 2022 lopullisten tietojen mukaisiksi. Siirrot tulevat vielä tarkentumaan syksyn valmistelun aikana.
Maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajan korottaminen vahvistaa kuntien taloutta vuodesta 2024 alkaen.
Riskeistä huolimatta taloustilanne on lupaava
Talouden alkuvuosi 2023 on ollut odotettua myönteisempi. Venäjän hyökkäyssota sekä geopoliittiset riskit ja ympäristöriskit luovat kuitenkin epävarmuutta ja lisäävät taloudellisia häiriöitä. Korkojen nousun odotetaan olevan ohi, mutta korkeiden korkojen kasvua hidastava vaikutus näkyy vielä loppuvuonna. Vakavimmin tämä näkyy rakentamisen nopeana vähentymisenä viimevuosien korkealta tasolta. Taloustilanne on kuitenkin paranemassa, ja jo ensi vuonna tuotannon kasvun odotetaan nopeutuvan.
Kotitalouksien ostovoiman kasvua tukevat palkankorotukset ja inflaation hidastuminen. Työmarkkinoiden tilanne on hieman heikentynyt kesän aikana, mutta työllisyys on edelleen hyvällä tasolla. Kotitalouksien kulutus kääntyykin kasvuun.
Rakentamisen lasku jäänee väliaikaiseksi, sillä kysyntää uusille asunnoille on. Energiasiirtymään liittyviä investointiaikeita on ennätyksellisen paljon. Investoinnit voivatkin yllättää positiivisesti. Vienti on kehittynyt heikosti euroalueen kasvun pysähdyttyä. Kansainvälinen suhdannetilanne on kuitenkin paranemassa, mikä vauhdittaa myös Suomen vientiä.
