Uutisotsikot

Vaelluskalakannat ovat romahtaneet

Maailman vaelluskalakannat ovat kutistuneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 prosenttia vajaassa 50 vuodessa. Euroopassa kannat ovat romahtaneet keskimäärin vieläkin rajummin. Suomi ei tee poikkeusta maailmanlaajuiseen vaelluskalakatoon.

Vaelluskalakantojen kehitystä on analysoitu vuosilta 1970–2016. Tuona aikana vaelluskalapopulaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 76 prosenttia. Euroopassa kannat ovat pienentyneet keskimäärin jopa 93 prosenttia. Euroopassa onkin selvitysten mukaan maailman eniten jokia katkovia esteitä, jotka haittaavat kalojen vaellusta elinalueilleen.

Vaelluskaloja ovat muun muassa lohi, taimen ja ankerias. Jokiin ja puroihin rakennetut padot ja muut esteet tukkivat kalojen reitit lisääntymisalueilleen. Kannat ovat taantuneet myös ylikalastuksen sekä elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi. Myös ympäristön saasteet ovat uhka vaelluskalakannoille.

Kantojen romahdus uhkaa ihmisten ruuansaantia ja toimeentuloa. Vaelluskaloilla on myös merkittävä vaikutus jokien, järvien ja kosteikkojen hyvään tilaan sekä elinympäristöjensä monimutkaiseen ravintoverkkoon. Suomi ei valitettavasti tee poikkeusta maailmanlaajuiseen vaelluskalakatoon, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

– Tornion-, Simo- ja Tenojokea lukuun ottamatta kaikki Suomen merkittävimmät ja tuottoisimmat vaelluskalavesistöt on padottu vesivoimatuotantoon ilman, että vaelluskalojen elinmahdollisuuksista olisi huolehdittu. Samalla olemme menettäneet valtaosan alkuperäisistä vaelluskalakannoistamme.

Käänne on mahdollista

Kannat on vielä mahdollista saada nousuun. EU-komission biodiversiteettistrategiaan on kuluvana vuonna kirjattu tavoite, että Euroopan jokivesistöä on vapautettava esteistä vähintään 25 000 kilometriä vuoteen 2030 mennessä.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että padot ja muut vaelluskalojen liikkumista estävät rakenteet tulee purkaa tai ohittaa riittävän suurilla ja toimivilla ohitusuomilla. Ennen kaikkea meidän tulee varmistaa lainsäädännön keinoin, ettei vaelluskalakantojen ahdinkoa lisätä entisestään uusilla vesivoimahankkeilla tai muilla vesiluontoa pilaavilla toimilla, Ovaska sanoo.

Patojen purulla on pysyviä ja välittömiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja vaelluskalakantojen palautumiseen.

– Suomessa on noin 159 000 jokikilometriä, joista yli 90 prosenttia on jollain tavoin rakennettuja. Tarvitsemme jatkossakin ripeitä liikkeitä, tahtotilaa ja valtavasti konkreettista työtä, jotta saamme palautettua vaelluskalat osaksi luontoamme, Ovaska sanoo.

Katso myös

Elinkeinoelämän kilpailukyky jätetty sivurooliin

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti loppuraportin koskien fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Raportissa hyväkuntoisen tieverkon ja suuremman kuljetuskaluston …