Tiilijulkisivu on käyttäjälleen elinkaariedullisin

Rakennusmateriaalin valinnalla on väliä. Tampereen teknillisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan jo 50 vuoden elinkaarella tarkasteltuna tiilijulkisivun käytönaikaiset kustannukset ovat puu- tai rappausvaihtoehtoihin nähden jopa yli 90 % alhaisemmat.

Asuinrakentaminen on kuluneen vuoden aikana selvästi vilkastunut ja alan toimijoiden yhteiseksi tavoitteeksi on nostettu kohtuuhintaisten asuntojen tuottaminen. Keskustelussa on kuitenkin ollut varsin vähän esillä se, miten rakennusmateriaalien valinnoilla on vaikutusta asumiskustannuksiin eli osakkailta tai vuokralaisilta kerättäviin maksuihin.

Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 5-kerroksisen, julkisivupinta-alaltaan 1800 neliöisen kerrostalon eri julkisivuvaihtoehtojen elinkaarikustannuksia sekä verrattiin eri huoltojaksojen ja toimenpiteiden vaikutusta julkisivurakenteen kokonaistaloudellisuuteen. Vertailussa käytettyjen ulkoseinärakenteiden lämmön- ja ääneneristystasot olivat toisiaan vastaavat ja tarkastelujaksoina käytettiin 50 ja 100 vuoden elinkaarta. Tutkimukseen valittiin viisi Suomessa yleisesti käytössä olevaa kerrostalon julkisivumateriaalia eli tiili, puu, betoni sekä ohut- ja paksueristerappaus.

Kokonaiskustannukset ratkaisevat

Tutkimuksen mukaan tiilijulkisivu on nimellisarvoilla laskettuna sekä 50 että 100 vuoden elinkaaritarkastelussa edullisin, kun mukaan lasketaan rakentamis-, käyttö- ja purkukustannukset. Nimellisarvoilla tarkasteltuna 100 vuoden elinkaarijaksolla tiili oli kokonaiskustannuksiltaan esimerkiksi puujulkisivuun verrattuna 29-49 % edullisempi riippuen siitä, sijaitseeko rakennus sisämaassa vai rannikkoalueella. Eristerappauksiin nähden tiilijulkisivulle muodostuu kustannussäästöä 49-56 % riippuen siitä, onko vertailukohteena paksu- vai ohuteristerappaus.

Myös 3 % korkokannalla nykyarvoon diskontattuna tiilijulkisivu on valkobetoni- tai tiililaattapintaisten elementtiratkaisujen ohella edullisin julkisivuvaihtoehto. Betonielementtijulkisivun elinkaaritaloudellisuutta arvioidessa on tosin huomioitava, että rakenteen korjaaminen käyttöiän päättyessä alkuperäisen kaltaisella ratkaisulla on erittäin hankalaa, ellei lähes mahdotonta.

Säästö rakentamiskustannuksissa siirtää kustannuksia käyttäjille

Tiilijulkisivun elinkaariedullisuus perustuu erityisesti sen vähäiseen käytönajan huolto- ja korjaustarpeeseen. Parhaan hyödyn tiilirakenteen elinkaariedullisuudesta saa siten käyttäjä, eli kiinteistön omistaja. Jo 50 vuoden elinkaarella tarkasteltuna tiilirakenteen käytönaikaiset kustannukset ovat muihin rakenneratkaisuihin verrattuna ylivoimaisesti alhaisimmat.

Sisämaaolosuhteissa 50 vuoden ajalla pelkät käyttökustannukset tulevat tiiliverhotussa talossa 3 % korkokannalla nykyarvoon diskontattuna puujulkisivuun nähden 87 % halvemmaksi, rannikkoalueella eron kasvaessa 95 %:iin. Eristerappauksiin verrattuna tiilijulkisivu tulee kerrostalon omistajalle niin ikään halvemmaksi, sillä vastaavat säästöt ovat sisämaassa 92 % ja rannikolla 94 %. Mahdollinen huollon laiminlyönti kasvattaisi eroa entisestään, koska tiilijulkisivu ei juurikaan vaadi huoltotoimenpiteitä elinkaarensa aikana.

– Jos asumiskustannusten kohtuullistamiseen pyritään vain rakennuskustannuksia minimoimalla ja valitsemalla edullisimmat mahdolliset rakennusmateriaalit, siirretään kustannuksia kiinteistön käyttäjälle suurina käyttö- ja huoltokuluina. Yhteiskunnan, kiinteistöjen omistajien ja asukkaiden kannalta olisi sen sijaan järkevää rakentaa elinkaarikestävästi, Juha Karilainen Tiiliteollisuusliitosta toteaa.

Massiivisista korjauksista häiriötä asukkaille

Omaan asuinympäristöön kohdistuvat korjaukset ja saneeraukset aiheuttavat kustannusten lisäksi asukkaille myös monenlaista muutakin haittaa. Siksi vähän huoltoa tarvitsevat ja elinkaareltaan pitkäikäiset materiaalit ovat myös asumisviihtyvyyden kannalta parhaat vaihtoehdot. Julkisivumateriaaleista tiili on vähiten huoltoa tarvitseva ja siten myös pitkällä aikavälillä asukasystävällisin ratkaisu.

– Tiili vanhenee kauniisti säilyttäen arvonsa ja parhaimmillaan se kestää vuosisatoja. Hyviä esimerkkikohteita löytyy kaikkialta maailmasta, Juha Karilainen muistuttaa.