Extralehdet Extralehdet
Tiekarttatyön tavoitteena on tunnistaa vähähiilisyyden mahdollistavat toimenpiteet ja keskeiset epävarmuudet sekä asettaa aikataulullisia välitavoitteita rakennusteollisuuden eri toimijoille.
Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Ministeriö teetti vuonna 2017 selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä, sekä edistetään Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita.
Tarkoituksena on tarkastella rakennuksen koko elinkaaren päästöjä eurooppalaista standardoitua laskentamenetelmää käyttäen. Sitovaan sääntelyyn ja rakennuskohtaisiin raja-arvoihin siirrytään asteittain vapaaehtoisen pilotoinnin, julkisten hankintojen, ilmoitusvelvollisuuden ja tärkeimpien rakennustyyppien kautta.
Rakennusten elinkaaren aikaisia tai rakennusmateriaalien päästöjä säännellään jo muutamissa Euroopan maissa. Hollannissa ohjaus astui voimaan 2018 alussa. Ranskassa sitova päästöohjaus astuu voimaan 2020 mennessä. Ruotsissa rakennuksilta tullaan vaatimaan ”ilmastotodistusta” vuoden 2021 jälkeen. Norjassa rakennusten hiilijalanjäljen laskenta on jo pakollista valtiollisissa rakennushankkeissa.
Rakennusteollisuus RT tekee ”Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035” -tiekartan yhteistyössä ympäristöministeriön ja eri sidosryhmiensä kanssa. Työssä selvitetään keinoja päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä.
Rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöjen osuus rakennuksen hiilijalanjäljestä on neljännes. Työssä otetaan huomioon myös rakennusten pitkä elinkaari kokonaisuudessaan alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta aina käyttöön, ylläpitoon ja purkamiseen saakka.
– Suomen hiilijalanjäljestä yli kolmannes aiheutuu rakennuksista ja rakentamisesta ja 22 prosenttia liikkumisesta ja matkailusta. Meidän on tärkeä lisätä ymmärrystämme siitä, mitä voimme realistisesti tehdä päästöjen vähentämiseksi ja mitä se edellyttää, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
– Koska rakennetun ympäristön päästöihin vaikuttavat varsinaisen talon- ja infrarakentamisen lisäksi suuresti arvoketjun muut osat, työssä tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista toimenpiteisiin, Randell toteaa.
Tiekartta koskee montaa toimialaa
Tiekarttatyössä tulee huomioida myös sektorikytkeytyminen, josta kiinteistö- ja rakentamissektorin kannalta hyviä esimerkkejä ovat energiantuotanto sekä liikenne ja logistiikka. Rakennusteollisuuden tiekartassa ylivoimaisesti merkittävin osa-alue on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja mahdollisimman nopea vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtyminen. Rakennusten päästöistä 65 prosenttia syntyy käytön aikaisesta energiankulutuksesta.
Rakennusteollisuuden lisäksi keskeiset teollisuusliitot sekä muutamat muut toimialaliitot laativat hallitusohjelman pohjalta toimialakohtaiset vähähiilisyyden tiekartat. Ne ovat oleellisessa osassa, kun hallitus alkaa ensi vuonna valmistella keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa sekä uutta ilmasto- ja energiastrategiaa.
Tiekarttojen kokonaisuutta koordinoivan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tiekarttatyö tarjoaa lainsäätäjille aivan uuden näkökulman politiikanteon perustaksi. Vaikutuksia työllä on lakien lisäksi esimerkiksi teollisuuden ja tutkimuksen rahoituspäätöksiin.
Myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen näkee uudenlaisen yhteistyönRakennusteollisuus RT ry:n kanssa hyvänä mahdollisuutena edistää vähähiilisyyttä ja kestävää rakentamista.
– Tarvitsemme koko yhteiskunnan mukaan, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. On erittäin tärkeää, että rakennusala on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin. Odotan innolla alan näkemyksiä siitä, mitkä ovat tehokkaimpia ja nopeimpia keinoja pienentää rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä.
