torstai , lokakuu 10 2019
Uutisotsikot
Koti / Ajankohtaista / Tehohoidon tulokset ovat Suomessa hyvät – Ikä ei estä hoitoa

Tehohoidon tulokset ovat Suomessa hyvät – Ikä ei estä hoitoa

Suomalaisen tehohoidon tulokset olivat jo viime vuosikymmenellä erittäin hyvät. Useampi kuin neljä viidestä tehohoitopotilaasta selvisi ja sairaalakuolleisuus oli jopa kolmanneksen alhaisempaa kuin vastaavissa potilasryhmissä kansainvälisesti.

” Tehohoidon tulokset ovat Suomessa hyvät ja yhä paranemaan päin. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on nähty vuosi vuodelta hienoista parannusta”, professori Matti Reinikainen kertoo

Tehohoidolla turvataan peruselintoimintoja potilailla, joilla hengenvaara on tilapäinen ja sen syy hoidettavissa esimerkiksi leikkauksella. Sen sijaan vääjäämättä kuolemaan johtavan sairauden loppuvaiheessa oireiden hyvä hoito on mielekkäämpää kuin tehohoito, joka pahimmillaan pitkittäisi ja vaikeuttaisi kuolinprosessia.

Korkea ikä ei yksinään ole tehohoidon este. Suomessa yli 80-vuotiaista tehohoidetuista 60 prosenttia on elossa vuotta myöhemmin. Erityisen hyvä ennuste on suunnitellusti suuren leikkauksen jälkeiseen tehohoitoon tulevilla. Korkean iän ja vaikeiden pitkäaikaissairauksien yhdistelmä heikentää kykyä toipua akuutista kriittisestä sairaudesta ja tällaisessa tilanteessa voi olla potilaalle parasta, ettei aloiteta kärsimystä lisääviä raskaita hoitoja.

Tehohoidon tulokset iäkkäillä riippuvat vahvasti hoitoon joutumista edeltäneestä toimintakyvystä. Kyvyttömyys pärjätä itsenäisesti kaksinkertaisti kuolemanriskin vuoden kuluessa tehohoidosta.

Helsingin yliopiston ensihoitolääketieteen professorin Markus Skrifvarsin kanssa johtamassaan (COMACARE) -tutkimuksessa Reinikainen selvittää tehohoidon mahdollisuuksia suojata sydänpysähdyksestä elvytetyn potilaan aivoja vaurioilta. Tutkimuksessa on säädelty veren happi- ja hiilidioksiditasoja sekä verenpainetta ja tarkasteltu, vaikuttaako niiden pitäminen normaalin ylä- tai alarajoilla ennusteeseen.

– Korkeammilla happi- ja hiilidioksiditasoilla saatiin aivokudokseen enemmän happea, mutta sen vaikutuksesta ennusteeseen ei saatu näyttöä. Verenpainetaso ei vaikuttanut aivojen happeutumiseen eikä aivovaurion asteeseen, Reinikainen toteaa.

– Verenpainetasolla voi toki olla merkitystä esimerkiksi munuaisvaurion kannalta. Viitteitä on myös siitä, että optimaalinen verenpainetaso tehohoidossa olisikin yksilöllinen. Hoitamatonta verenpainetautia sairastava voi tarvita erilaisen verenpaineen kuin aiemmin terve.

Tehohoidon tulosten tutkimista ja kehittämistä edistää teho-osastojen kansallinen laatutietokanta, jonne tallennetaan tiedot kaikista hoitojaksoista.

Kevyempää ja ennakoivampaa hoitoa

Reinikaisen mukaan tehohoidossa tavoitellaan nykyisin kultaista keskitietä, jolla potilaan tilaa saadaan riittävästi normalisoitua ilman hoidosta koituvia lisävaurioita. Esimerkiksi hengityslaitehoito on nykyisin keuhkoja säästävää.

Raskaan tehohoidon potilaspaikkoja on Suomessa nyt noin 300, eikä määrä ole viime vuosikymmeneltä juuri muuttunut.

– Sen sijaan sairaaloissa on huomattavasti lisätty astetta kevyemmän tehovalvonnan kapasiteettia sekä teho-osastoilla että uusissa tehovalvontayksiköissä.

Sairaaloissa ovat yleistyneet myös teho-osastovetoiset hätätilanne- eli MET-tiimit. Tiimin hälyttäminen vuodeosastolle potilaan yleistilan laskiessa auttaa ennakoimaan uhkaavia elintoimintojen häiriöitä.

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärien työkenttään kuuluvat anestesia, tehohoito, kivunhoito ja ensihoito.

– Iso muutos anestesiologin työssä on, että työtä tehdään entistä enemmän leikkaussalien ulkopuolella, esimerkiksi radiologisten toimenpiteiden tukena. Monet leikkaustekniikat ovat vähemmän invasiivisia, isot avoleikkaukset voidaan usein välttää ja toimenpiteitä tehdä entistä iäkkäämmille ja huonokuntoisemmille.

– Sikäli toimenkuva on ennallaan, että työ on usein päivystysluontoista, myös senioreilla ja professorikunnalla. Palkitsevaa on se, että usein pääsee osalliseksi henkeä pelastavaan prosessiin. Hoitoratkaisut perustuvat hyvään fysiologian tuntemukseen. Elimistöllä on tapana käyttäytyä loogisesti ja se tekee alasta kiehtovan, Reinikainen toteaa.

Katso myös

Kirjastojen ja vankiloiden yhteistyö innostaa vankeja lukemaan

Yleisten kirjastojen yhteistyö vankiloiden kanssa on vahvistunut koko maassa, kun valtakunnallinen vankiloiden ja kirjastojen yhteistyöryhmä …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *