Extralehdet Extralehdet
Kolmannes suomalaisista laiminlyö normaalioloissa säännöllisen hammashoidon. Koronan myötä suun terveys on jäänyt hoitamatta sitäkin useammalta. Hammaslääkärikäyntien määrä on pudonnut ja ennaltaehkäisevä hoito vähentynyt.
Terve suu tukee koko kehon puolustuskykyä ja osaltaan auttaa ehkäisemään myös koronavirusinfektiota. Koronaepidemian myötä suun ja hampaiden tulehdusten hoito on Terveystalossa vähentynyt puoleen verrattuna koronaa edeltävään kuuteen kuukauteen. Hammastarkastukset ja ennaltaehkäisy keskeytyivät epidemian käynnistyttyä hetkellisesti kokonaan. Haavainen tai rikkonainen tulehtunut ien voi olla virukselle tai bakteerille portti verenkiertoon ja muualle elimistöön.
Asiointidatasta tehdyn mallinnuksen mukaan hoitovaje tarkoittaa lähes 30 tuhannen henkilön suu- ja hammassairauksien etenemistä säryksi, turvotukseksi tai mittavia hoitotoimenpiteitä vaativiksi ongelmiksi. Hoitovajeesta seuraa laajempi kokonaisterveydellinen, mahdollisesti sairaala- tai tehohoitoa vaativa ongelma noin 300 potilaalle. Kaikki terveydenhuollon toimijat huomioiden määrä on vielä huimempi. THL:n avoimen datan perusteella myös julkisessa hammashoidossa kiireellisen hoidon määrä on merkittävästi laskenut.
– Hoitamatta jäävät suun sairaudet tulevat ruuhkauttamaan suunterveydenhuoltoa ja kuormittamaan myös muuta terveydenhuoltoa. Osa toteutumattomista suunterveyden käynneistä on rutiinikäyntejä, joiden lykkäämisestä tuskin aiheutuu lyhyellä aikavälillä terveyshaittaa. Tärkeämpää on tarkastella seikkoja, jotka voivat johtaa paheneviin suun ja hampaiden ongelmiin, kokonaisterveyteen liittyviin ongelmiin ja jopa edetä henkeä uhkaaviksi infektioiksi. Harva tulee ajatelleeksi, että hammasperäinen vaiva voi viedä sairaalaan tai vaatia jopa tehohoitoa, suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula sanoo.
Suun tulehdus on usein oireeton
Suun alueen tulehdukset ovat yhteydessä esimerkiksi diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin, kuten verenpainetautiin tai sepelvaltimotautiin. Hoitamattomat tulehdukset ovat iso riski terveydelle ja voivat vaikuttaa muiden sairauksien syntymiseen, etenemiseen, niiden hoitotasapainoon tai estää esimerkiksi leikkaukseen pääsyn.
– Suomalaisilla hyvin yleinen iensairaus parodontiitti voi tarkoittaa isoakin suussa verta vuotavaa ja märkää erittävää tulehtunutta kudosaluetta. Jättäisikö kukaan sellaista infektiota hoitamatta, jos se sijaitsisi vaikkapa reidessä? – Suun tulehdukset ovat usein oireettomia, eivätkä ne selviä ilman hammaslääkärin tekemää tutkimusta ja röntgenkuvausta. Pitkäaikainen tulehdus voi olla esimerkiksi kauan sitten juurihoidetun hampaan juuren kärjessä. Yläposkihampaiden tulehduksissa ainoa ilmentymä voivat olla toistuvat poskiontelotulehdukset, Tanja Ketola-Kinnula kertoo.
Hampaiden kiinnityskudossairaus parodontiitti on suomalaisen työikäisen suun merkittävin sairaus. Se alkaa ientulehduksena ja hoitamattomana tuhoaa vähitellen hammasta tukevia kudoksia, myös leukaluuta. Suomessa parodontiitti on poikkeuksellisen yleinen vaiva. Sitä sairastaa yli 60 prosenttia suomalaisista ja vaikea-asteisesta parodontiitista kärsii yli 20 prosenttia väestöstä. Maailmanlaajuisesti se on vaikea-asteisena vain 10 prosentilla. Parodontiitti on useimmiten osatekijänä yleissairauksissa ja esimerkiksi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa ja altistaa diabeteksen lisäsairauksille. Diabeteksen puolestaan on todettu olevan vakavan koronavirusinfektion riskitekijä. Hoitamaton parodontiitti heikentää elimistön puolustuskykyä mm. viruksia ja koronavirusta vastaan ja tulehduksesta haavainen ien voi toimia kulkuväylänä taudinaiheuttajille.
Tulehtunut suu voi aiheuttaa keuhkokuumeen
Suun tulehdus voi edetä myös työikäisellä tehohoitoa vaativaksi.
– Kotona etätöissä ja eristyksessä ateriarytmi voi olla epäsäännöllinen, napostellaan miten sattuu ja hampaatkin ehkä jäävät pesemättä, kun kotoa ei tarvitse lähteä mihinkään. Sekä hampaiden reikiintyminen että iensairaudet aiheutuvat riittämättömästä omahoidosta. Aiemman kyselymme mukaan hammasongelmista kärsivät etenkin nelikymppiset miehet, joista suuri osa kertoo käyneensä hammaslääkärissä viimeksi armeijassa eli 20 vuotta sitten, Tanja Ketola-Kinnula kuvailee koronan vaikutuksia suuhygieniasta huolehtimiseen.
Ikäihmisillä on usein haasteita hampaiden puhdistamisessa. Runsas bakteeriplakki hampaiden pinnoilla lisää suun sairauksia, mutta myös keuhkokuumeen riskiä. Keuhkokuume on vanhusten yleisin kuolinsyy, ja myös suun bakteerit ja tulehdukset voivat aiheuttaa keuhkokuumeita.
– Epidemian pitkittyessä täytyy ymmärtää, että yli 70-vuotiaat ja muut riskiryhmiin lukeutuvat ovat juuri niitä, joiden suun pitäisi olla säännöllisesti hoidettu, jottei heille pääse syntymään oireettomiakaan suun alueen infektioita, Tanja Ketola-Kinnula muistuttaa.
– Varmaa on, että terve suu tukee puolustuskykyä. Nyt kun epidemiatilanne on rauhoittumassa ja yhteiskunta vähitellen avautuu, on oikea aika hoitaa hampaat. Suun sairaudet voivat johtaa tehohoitoon ja niillä on turha kuormittaa koronapotilaiden hoitoon keskittyvää tehohoitokapasiteettia, kun ennaltaehkäisy kerran on mahdollista.
