Myönteinen suhtautuminen EU-jäsenyyteen on vähentynyt

Suomalaisista 53 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 20 prosenttia kielteisesti. EU-myönteisyys on pudonnut seitsemän prosenttiyksikköä viime syksystä. Muutos suhtautumisessa päättää joitain vuosia jatkuneen EU-myönteisyyden kasvun.

– Luontevin selitys muutokselle on koronakriisi, jonka aikana EU-maiden yhteistyö on kangerrellut, esimerkiksi rajojen sulkemisessa ja suojavarusteiden saamisessa. Talouskriisin taakanjakoon ei näy ratkaisua. Myös talouskasvun hiipuminen ja Suomen EU-puheenjohtajuuden päättyminen saattavat heijastua asenteisiin, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Pitkän ajan tarkastelussa suomalaisten EU-asenteet ovat yhä myönteisiä. Suomalaisten suhtautuminen EU-jäsenyyteen on ollut lähes 2010-luvun ajan myönteisempää kuin 25 jäsenyysvuoden aikana keskimäärin, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

– Asenteiden kehitykseen tulevaisuudessa vaikuttanee koronakriisin jälkihoito. Toistaiseksi jokaisen maan on pitänyt pärjätä omillaan. Kansallisen päätöksenteon rooli sekä arvostus ovat kasvaneet poikkeuksellisen nopeasti. Mikäli EU ei kykene myötävaikuttamaan jäsenmaiden rinnalla koronakriisin tulevien käänteiden hoidossa, saattaa suomalaisten verraten vahva sitoutuminen yhteiseen projektiin alkaa höllentyä, Haavisto sanoo.