Suojaa ihosi UV-säteilyltä

UV-säteilykausi, eli aika jolloin iho voi punehtua tai palaa auringossa, on käynnissä. Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksin arvo on kolme tai sen yli. UV-indeksin ennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta.

Suojautumistason 3 ylittäviä UV-indeksejä mitataan Etelä-Suomessa jo maaliskuun lopussa, ja niitä on vielä syyskuun puolivälissä. UV-indeksin arvo 3 ylittyy koko maassa kesäisin noin klo 10–17.

Iho ei unohda saamaansa auringon ultraviolettisäteilyä eli UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. Siksi on syytä välttää UV-säteilyä tai suojautua siltä myös silloin kun välitöntä palamisvaaraa ei ole. Paras suoja auringon säteilyä vastaan ovat varjo, vaatteet ja aurinkovoide. Erityisesti lasten ja nuorten suojautuminen on tärkeää. Ihon lisäksi silmät ovat herkät auringon ultraviolettisäteilylle.

Neljännes suomalaisista kokee altistuvansa paljon UV-säteilylle

Säteilyturvakeskuksen (STUK) lokakuussa 2020 teettämän kyselyn mukaan yli neljännes suomalaisista (27 %) kokee altistuvansa UV-säteilylle omassa elinympäristössään melko paljon tai erittäin paljon. Alle 45-vuotiaat altistuvat UV-säteilylle eniten viettäessään aikaa ulkona esimerkiksi puistoissa ja terasseilla, kun taas tätä vanhemmat vapaa-ajan työskentelyssä, kuten puutarhatöitä tehdessään. Luontoharrastukset ja erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä myös ulkoliikunnan harrastaminen ovat merkittäviä altistumisen lähteitä.

Auringonottoa uimarannoilla tai puistoissa harrastaa jopa yli puolet 15–25-vuotiaista naisista, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä ja miesten keskuudessa auringonottaminen on vähemmän suosittua.

Suomalaisista 39 prosenttia ilmoittaa pitävänsä kevyestä rusketuksesta kesäaikana, mutta lähes yhtä moni (32 %) ei välitä rusketuksesta. Lähes neljäsosa haluaa välttää rusketusta syöpäriskin takia, mutta viisi prosenttia haluaa näyttää ruskettuneilta ympäri vuoden.

42 prosenttia ilmoittaa suojautuvansa auringolta aina. Merkittävin syy jättää suojautumatta on se, että ei arvella oltavan ulkona niin pitkään, että iho palaisi. Toiseksi yleisin syy olla suojautumatta on unohdus lähtökiireessä. Kaikki eivät myöskään pidä aurinkovoiteen tai suojaavien vaatteiden käyttämisestä.

Joka päivä noin viisi suomalaista saa melanoomadiagnoosin

Melanoomaan sairastui vuonna 2019 noin 1 800 suomalaista: noin 940 miestä ja noin 870 naista. Riittävällä suojautumisella UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään 90–95 prosenttia melanoomatapauksista. Riski sairastua on erityisen suuri herkästi palavilla, vaaleaihoisilla ihmisillä.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä länsimaissa. Se lisääntyy Suomessa sekä naisilla että miehillä noin kuuden prosentin vuosivauhtia. Osa yleistymisestä selittyy väestön ikääntymisellä, mikä lisää kaikkiin syöpiin sairastumista, mutta ikävakioitu kasvukin on miehillä yli neljä prosenttia, naisilla lähes viisi prosenttia vuodessa.

Melanooma on vaarallisin ihosyöpä, koska se leviää nopeasti lähettäen etäpesäkkeitä. Ihomelanooma kehittyy tyypillisesti vartalon tai raajojen ihoon. Usein melanooma syntyy uutena luomena tai ihomuutoksena. Vain kolmasosa kehittyy olemassa olevaan luomeen.

Myös muihin ihosyöpiin, kuten okasolusyöpään ja tyvisolusyöpään, sairastuneiden määrät kasvavat nopeasti.

Katso myös

Sauvakävelijä käyttää myös ylävartalon lihaksia

Sauvakävely kehittää sekä kestävyys- että lihaskuntoa monipuolisesti, koska siinä käytetään koko kehon lihaksistoa. Käsien käyttö nostaa sykettä ja tehostaa hapen ja energiankulutusta …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x