Uutisotsikot

Proteiinia saa muistakin kuin eläinkunnan tuotteista

Kasviproteiinia on pähkinöissä, siemenissä, pavuissa, herneissä, viljatuotteissa ja soijassa. Parhaita eläinkunnan proteiinilähteitä ovat vähärasvaiset maitotuotteet, kananmuna, kala, broileri ja vähärasvainen liha. Eläinkunnan tuotteita syövien ei tarvitse kiinnittää huomiota proteiinin laatuun, koska eläinproteiini sisältää kaikkia tarvittavia aminohappoja.

Kasvikunnan yksittäisten proteiinilähteiden kuten viljavalmisteiden, palkokasvien, pähkinöiden ja manteleiden aminohappokoostumus ei vastaa ihmisen tarvetta, koska niissä on niukahkosti yhtä tai useampaa välttämätöntä aminohappoa. Erilaiset kasviproteiinit täydentävät toistensa aminohappokoostumusta, joten välttämättömien aminohappojen saannin takaamiseksi kasvissyöjän on tarpeellista syödä monipuolisesti erilaisia kasvikunnan proteiinin lähteitä.

Proteiinin määrää ei kannata liioitella

Suositusta hieman runsaammalla proteiinin saannilla ei ole havaittu olevan haittaa, ja painonhallinnassa siitä voi olla jopa hyötyä proteiinin kylläisyyttä lisäävän vaikutuksen vuoksi. Huomattavan suuren proteiinimäärän lisähyödystä terveydelle ei ole näyttöä. Jotta terveellinen ruokavalio toteutuisi rasvojen ja hiilihydraattien osalta, ruokavalion proteiinimäärää ei kannata liioitella. Suomessa proteiinien puutetta esiintyy pitkäaikaissairailla ja huonosti syövillä vanhuksilla.

Kevyt kuntoharrastus ei lisää proteiinin tarvetta, mutta aktiivikuntoilijat ja urheilijat tarvitsevat typpitasapainon säilyttämiseksi enemmän proteiinia kuin vähän liikkuvat. Typpitasapaino säilyy vähän liikuntaa harrastavalla 0,8 g/kg/vrk saannilla. Proteiineista suositellaan saatavan 10-20 % päivän energiansaannista. Painokiloa kohden proteiinien tarve on noin 1,1─1,3 grammaa grammaa päivässä.

Aktiiviurheilijalla tarve on jopa kaksinkertainen. Kuntoilijan proteiinintarpeen tyydyttäminen tapahtuu kuitenkin yleensä ilman erityistoimenpiteitä urheilijoiden tavallista suurempien ruoka-annosten ansiosta, sillä ruoan määrää lisäämällä proteiininsaanti kasvaa. Aktiivisimmatkin kuntoilijat pärjäävät normaalilla, terveellisellä ruoalla ilman proteiinilisiä.

Proteiinit ovat solujen rakennusaineita

Proteiinit koostuvat aminohapoista, ja ovat kaikkien solujen rakennusaineita. Niitä on useimpien solujen kuivamassasta yli puolet. Rakennusaineina olemisen lisäksi proteiinit suorittavat lähes kaikki solun toiminnot ja ovat siten välttämättömiä elintoiminnoille. Proteiineja tarvitaan elimistössä sen typpi-, neste-, happo-, emäs- sekä kaliumin ja natriumin tasapainon ylläpitämiseen. Proteiinit mahdollistavat solujen liikkumisen, yhteenliittämisen, signaalivälityksen ja immuunipuolustuksen. Ne myös säätelevät geenejä eli toimivat transkriptiotekijöinä.

Proteiinit ovat myös tärkeitä ravintoaineita, joita ihmisen täytyy saada ruokavaliosta lihasmassan ylläpitämiseksi sekä proteiinin aiheuttamien puutostilasairauksien välttämiseksi. Ihmisen elimistö ei kykene varastoimaan proteiineja hyvin, vaan se voi hyödyntää kerrallaan vain 20–40 grammaa proteiinia, ylimäärä hapetetaan energiaksi.

Esimerkkejä ruokien proteiinipitoisuuksista
RuokaAnnosProteiinia
Liha100 g20–30 g
Kovat juustot ja leipäjuusto100 g20–30 g
Liha- ja makkaraleikkeleet100 g10–30 g
Kala100 g10–25 g
Pähkinät ja siemenet100 g15–25 g
Sulate- ja monet tuorejuustot100 g10–20 g
Raejuusto100 g16 g
Maitorahka100 g10 g
Keitetyt pavut100 g10 g
Kananmuna1 kpl7 g
Maidot, piimät, jogurtit ym.2 dl6–7 g
Leivät (4–5 viipaletta)100 g5–10 g
Kasviproteiinit, esim. härkis100g17g
Soijamaito/-jogurtti2dl6–7g
Kauramaitotuotteet2 dl1g
Esimerkkejä proteiinintarpeesta (g/vrk) eri painoisilla henkilöillä käyttäen laskuperustana mukautettua painoa* ja proteiinin tarvearviota 1,2 g/kg.
Nykyinen paino (kg)Pituus 160 cm (IBW=59 kg)Pituus 170 cm (IBW=66 kg)Pituus 180 cm (IBW=75 kg)Pituus 190 cm (IBW= 83 kg)
IBW (ideal body weight), painoindeksiä (BMI) 23 kg/m² vastaava paino, kg Laskukaava proteiinintarpeelle (g/vrk) on [IBW23 + 0,25 x (nykypaino-IBW23)] x 1,2 g.
8077 g/vrk84 g/vrk92 g/vrk99 g/vrk
10083 g/vrk90 g/vrk98 g/vrk105 g/vrk
12089 g/vrk96 g/vrk104 g/vrk111 g/vrk
14095 g/vrk102 g/vrk110 g/vrk117 g/vrk
160101 g/vrk108 g/vrk116 g/vrk123 g/vrk
180107 g/vrk114 g/vrk122 g/vrk129 g/vrk
200113 g/vrk120 g/vrk128 g/vrk135 g/vrk

Taulukkoa voi yksinkertaistaa esim. paino 80–99 kg -> vähintään 80–90 g proteiinia.

*Mukautettu paino = Ihannepaino kiloina (kg) vastaten painoindeksiä 23 + 0,25 x ylipainokilo (eli nykypaino painoindeksiä 23 kg/m2 vastaava paino).

Ruokien ravintoainepitoisuuksia Fineli

Katso myös

Suomi on kirurgian ”Villi Pohjola”

Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys on vuosien ajan ilmaissut huolensa esteettisen kirurgian ja esteettisten pistoshoitojen potilasturvallisuudesta  ja palveluiden …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x