Mitä sydämen syke kertoo terveydestäsi?

Miten sydän vanhenee, kannattaako omaa sykettä seurata ja onko korkea leposyke aina merkki huonosta kunnosta? Kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen vastaa yleisimpiin kysymyksiin sydämestä ja sen sykkeestä.

Mikä ihme saa sydämen sykkimään?
– Sydämessä on eräänlainen tahdistin, jota kutsutaan nimellä sinussolmuke. Sen solut tuottavat sähköimpulssin, joka leviään sydämeen. Sähköimpulssi saa sydämen supistumaan ja vuorotellen siirtämään verta eteenpäin sekä ottamaan verta vastaan.  Sinussolmukkeen aktiivisuus määrää sydämen sykkeen.

Mikä on normaali syke?
– Sydämen syketaajuus on yksilöllinen. Ikä, fyysinen kunto, perinnölliset tekijät ja sukupuoli vaikuttavat kaikki siihen, miten taajaan sydän lyö. Esimerkiksi naisilla leposyke on pääsääntöisesti miehiä korkeampi ja ikäihmisillä nuoria matalampi. Aikuisen normaalin leposykkeen raamit ovat noin 40-90 lyöntiä minuutissa. Nukkuessa leposyke voi laskea päiväaikaisesta leposykkeestä 10-20 iskua minuutissa. Yön aikainen leposyke voi olla vaikka 40 ja toisella 80, ja molemmat ovat terveitä.

Kuinka hyvä mittari matala leposyke on omasta kunnosta?
– Matala leposyke kyllä korreloi hyvän kunnon kanssa, erityisesti urheilijoilla. Matalin omassa työssä vastaan tullut huippu-urheilijan leposyke on ollut vain vähän yli 30 lyöntiä minuutissa. Mutta koska leposyke on sekin perinnöllinen ominaisuus, voi myös huonokuntoisen terveen ihmisen leposyke olla matala. Matala leposyke ei siis aina ole merkki hyvästä suorituskyvystä.

Voiko syke olla liian matala?
– Syke voi olla liian matala, jos sen katsotaan aiheuttavan oireita. Oireita voivat olla tajunnan tason häiriöt eli tajunnanmenetykset tai läheltä-piti-tilanteet, sekä heikentynyt suorituskyky, jolle ei tarjoudu muuta selitystä. Ihmisen ikääntyessä hyvin matala tai liian korkea syke esimerkiksi pitkäaikaisen rytmihäiriön seurauksena voi aiheuttaa jopa sydämen vajaatoimintaa.

Onko korkea syke aina terveysriski?
– Kun korkeaan sykkeeseen liittyy muita oireita tai sairauksia, voi se olla terveysriski. Jos leposyke liikkuu päivällä yli sadassa, on myös syytä miettiä, mistä voisi olla kyse. Pitää ottaa kuitenkin aina kokonaisuus huomioon, sillä normaalin sykkeen rajoissa on tosiaankin hurjaa vaihtelua. Esimerkiksi 30-vuotiaalla terveellä naisella leposyke voi olla päivällä yli 80, eikä kyseessä ole sydän- tai muukaan sairaus.

Miten sydän vanhenee ja näkyykö vanheneminen sykkeessä?
– Sydän on mekaaninen pumppu varustettuna omalla sähköjärjestelmällä. On aivan normaalia, että sähköjärjestelmä väsyy käytössä eli sydänkin ikääntyy ihmisen ikääntyessä. Ikääntyminen voi näkyä sykevaihtelun pienenemisenä ja siinä, että leposyke on hitaampi eikä maksimisyke ole enää yhtä korkea kuin nuorena.

Mitä tarkoittaa sykevälivaihtelu ja kannattaako sitä seurata?
– Sykevälivaihtelu tarkoittaa sitä, kuinka paljon aika sydämen sähköimpulssista toiseen vaihtelee. Kyseessä on vain millisekuntien tai kymmenien millisekuntien vaihtelu, jota ei itse tunnustelemalla huomaa. Sydänfilmiä mittaavilla laitteilla sykevälivaihtelua voidaan kuitenkin mitata. Vähentynyt sykevälivaihtelu voi olla merkki kuormittuneisuudesta tai jostakin sairaudesta.

Kannattaako omaa sykettä seurata esimerkiksi älylaitteilla?
– Omaa leposykettä hereillä ja nukkuessa, mahdollisten urheilusuoritusten aikaista tai niiden jälkeistä sykettä voi seurata, jos se on tarkoituksenmukaista esimerkiksi mahdollisen ylikunnon määrittämiseksi. Lisäksi iäkkäämmällä ihmisellä aikaisempaa selvästi nopeampi ja epäsäännöllinen syke voi olla merkki eteisvärinästä, joka altistaa aivoverenkiertohäiriöille.

Mitä jos huomaa, että oma leposyke on muuttunut?
– Jos leposyke nousee merkittävästi aiemmasta, voi taustalla olla jokin sitä nostava tila tai sairaus. Pitkittynyt psyykkinen stressi, liian vähäinen ja levoton nukkuminen tai alkoholin käyttö voivat vaikuttaa leposykkeen nousemiseen. Myös lääkkeet vaikuttavat sykkeeseen. Jotkut mieliala- ja ADHD-lääkkeet nostavat sykettä. Jos vointi on muuten hyvä, ei kannata huolestua liikaa. Jos vointi heikkenee on syytä käydä puhumassa asiasta lääkärille. Esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminta, anemia tai monet rytmihäiriöt voivat muuttaa leposykettä. Yönaikainen sykkeen nopeutuminen ja hidastuminen voi olla merkki uniapneasta ja päivän sekä yön syke-erojen madaltuminen taas autonomisen eli ei-tahdonalaisen hermoston toiminnan häiriöstä, jota aiheuttaa esimerkiksi sokeritauti.

Mitä jos sydän tykyttelee ja muljahtelee?
– Ajoittaiset rytmihäiriötuntemukset muuten terveellä ihmisellä ovat harvoin merkki henkeä tai terveyttä uhkaavasta tilasta. Jos rytmihäiriötuntemuksiin liittyy oireita kuten tajunnan tason häiriöitä tai esimerkiksi huonovointisuutta ja heikkoa suorituskykyä, on syytä pyytää lääkärin arviota tilanteesta.

Katso myös

Influenssa, korona – vai tavallinen flunssa?

Influenssan, flunssan ja koronaviruksen aiheuttamat oireet voivat muistuttaa paljon toisiaan. Onneksi myös influenssaa vastaan voi …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x