Elimistön matala-asteinen tulehdustila yhdistää yleisimpiä kansantautejamme kuten lihavuutta, tyypin 2 diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja.
Lihavuus, tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat suuren osan maailman tautitaakasta. Lihavuus on riskitekijä tyypin 2 diabetekselle ja molemmat lisäävät yksilön riskiä sairastua muun muassa sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin.
Helsingin yliopistossa väittelevä LL Karolina Tuomisto selvitti laajojen suomalaisten väestötutkimusten pohjalta, miten matala-asteinen tulehdus selittää näiden tautien vahvaa yhteyttä toisiinsa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, edeltääkö ja ennustaako matala-asteinen tulehdustila edellä mainittuja kansantauteja. Tuomisto käytti FINRISKI- ja DILGOM-väestötutkimuksiin osallistuneiden verestä mitattuja tulehdusmerkkiaineita elimistön matala-asteisen tulehdustilan kuvaamiseksi.
– Lihavuuden osalta vastaus oli melko yksiselitteinen: on todennäköisempää, että matala-asteinen tulehdus on lihavuuden seuraus kuin sen syy, Tuomisto toteaa väitöskirjatutkimuksensa perusteella.
Tulehdusmerkkiaineet kertovat riskistä
Matala-asteisella tulehduksella tarkoitetaan tilaa, jossa elimistön tuottamia tulehduksen välittäjäaineita erittyy verenkiertoon. Sille altistavat mm. valtimonkovettumatauti, rasvakudoksen kertyminen keskivartaloon ja hampaiden tukikudostulehdus sekä korkeampi ikä, tupakointi, huono ruokavalio ja vähäinen liikunta.
– Tutkimuksemme FINRISKI-aineistoilla osoittaa, että koholla olevat tulehdusmerkkiaineet ennustavat sydän- ja verisuonitauteja ja kuolleisuutta etenkin miehillä. Myös kohonneet hampaiden tukikudostulehdusta aiheuttavien bakteerien vasta-aineet veressä lisäävät riskiä sairastua sydänkohtaukseen tai aivoverenkiertohäiriöön, Tuomisto sanoo.
Diabetes on jo pitkään yhdistetty matala-asteiseen tulehdukseen. Perinteisempien tulehdusmerkkiaineiden lisäksi Tuomiston väitöstutkimuksessa on tutkittu vähemmän tunnettujen tulehduksen välittäjäaineiden, eikosanoidien, pitoisuuksia veressä. Ne ovat välittäjäaineita, jotka vaikuttavat elimistössä usein tulehdusprosessin alkupuolella.
– Myös tiettyjen eikosanoidien lisääntyminen veressä näyttää edeltävän tyypin 2 diabeteksen diagnoosia tai ensimmäisten diabeteslääkkeiden ostoa FINRISKI 2002-aineiston perusteella, Tuomisto toteaa.
Näiltä osin tutkimukset tulokset toistettiin kahdessa muussakin aineistossa.
Pitäisikö matala-asteista tulehdusta hoitaa?
Riskiarvio ja riskitekijöihin vaikuttaminen ovat keskeisessä roolissa väitöstutkimuksessa käsitellyn tautikolmikon ehkäisyssä. Matala-asteisen tulehduksen varhainen havaitseminen ja toisaalta sen ehkäiseminen ja hoito sydäntautiriskin vähentämiseksi on myös mahdollista.
– Kansanterveydellisesti ruokavaliosta, liikkumisesta ja suun terveydestä huolehtiminen ovat tärkeässä asemassa, ja terveydenhuollossa kannattaisi panostaa etenkin lihavuuden hoitoon ja tupakoinnin lopettamiseen matala-asteisen tulehduksen vähentämiseksi. Korkeassa riskissä olevilla henkilöillä tulehduksen estolääkityksen vaikuttavuutta pitäisi tutkia lisää turvallisten ja edullisten tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevien hoitojen kehittämiseksi, Tuomisto pohtii.
Onko lihavuus mielisairaus?