Extralehdet Extralehdet
Suomalaisten fyysisen kunnon vuosikymmeniä jatkunut heikentyminen johtaa yleistyvään sairastavuuteen tarttumattomiin tauteihin, kuten tyypin 2 diabetes, masennus, monet sydän- ja verisuonisairaudet, monet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, jne.
Sairastaminen johtaa edelleen yleistyviin sairauspoissaoloihin, varhaisempaan työkyvyttömyyteen ja heikompaan työn tuottavuuteen. Jos huonoa kehitystä ei pystytä katkaisemaan, työurien pidentäminen ei onnistu, valtion sekä kuntien ja kaupunkien talouden selkäranka murtuu, maanpuolustuksen pohja (reserviläisarmeija) ei kestä. Jatkuvasti heikentyvä kunto ja yleistyvä ylipaino ja lihavuus aiheuttavat ongelmia kaikilla hallinnonaloilla.
Turun yliopiston koordinoima Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen hanke ’Liikunnallinen elämäntapa kestävän kasvun aikaansaajana (STYLE)’ on julkaissut UKK-instituutin johdolla päättäjille suunnatun politiikkasuosituksen vaikuttavista poikkihallinnollisia toimista, joita samanaikaisesti toteuttamalla kyettäisiin väestön liikkumista lisäämään ja parantamaan siten myös fyysistä kuntoa ja toimintakykyä.
Talouskasvu ei korjaa asiaa
Mikään talouskasvu ei riitä, jos työikäisten suomalaisten fyysisen toimintakyvyn ja kunnon laskukierrettä ei saada katkaistua. Tarvitaan useita, samanaikaisia, vaikuttavia poikkihallinnollisia toimenpiteitä sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Nämä monen hallinnonalan samanaikaiset toimet edellyttävät vahvaa johtamista ja eri hallinnonalojen toimenpiteiden yhteensovittamista. Tästä johtuen kansallisella tasolla valtioneuvoston kanslia sekä kunnissa/kaupungeissa johtoryhmät ovat kyvykkäitä toimijoita johtamaan samanaikaisia, monella hallinnonalalla tarvittavia toimenpiteitä. Tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä sekä nyt työelämässä fyysisen toimintakykynsä kanssa kamppaileville, että tulevaisuuden työntekijöiden hyvän toimintakyvyn varmistamiseksi.
Työikäisten kestävyyskunto vuonna 2040
UKK-instituutin, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Turun kauppakorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen laatimassa politiikkasuosituksessa esitetään kahdeksan keskeistä kehityskohdetta, joita pitäisi toteuttaa samanaikaisesti useilla hallinnonaloilla, jotta liikkumisen määrää kyettäisiin kansalaisilla lisäämään.
– Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tehokasta toimintatapaa lisätä suomalaisten liikkumista. Sen sijaan tarvitaan useita, samanaikaisia, eri hallinnonaloilla toteutettavia toimia niin kansallisesti kuin paikallisesti. Liikkumisen kokonaismäärä ja kestävyyskunto eivät käänny kasvu-uralle vahingossa, toteaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
– Samalla tavalla kuin ilmastonmuutoksen torjunta vaatii kaikkien hallinnonalojen toimenpiteitä, myös liikkumisen lisääminen edellyttää pitkäjänteisiä ja monipuolisia toimenpiteitä, Vasankari jatkaa.
