Extralehdet Extralehdet
Jopa lievästi kohonnut maksan rasvapitoisuus voi liittyä heikentyneeseen insuliiniherkkyyteen ja haitallisiin muutoksiin aineenvaihdunnassa. Rasvamaksatauti on yleinen maksasairaus, jota sairastaa noin joka kolmas suomalaisista aikuisista.
Maksan rasvoittuminen muuttaa maksan sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, mikä altistaa erityisesti tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiselle. Uudet tutkimustulokset tukevat tiukempaa määritelmää maksan normaalille rasvamäärälle ja korostavat varhaisen puuttumisen merkitystä metabolisten sairauksien ehkäisyssä.
Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että jo lieväkin maksan rasvoittuminen ilman rasvamaksataudin diagnoosia voi heikentää insuliiniherkkyyttä ja aiheuttaa muutoksia aineenvaihdunnassa.
Henkilöillä, joilla maksan rasvapitoisuus oli hieman koholla, mutta alle aiempana raja-arvona pidetyn tason (1,86–5,56 %), oli mitattavissa haitallisia muutoksia elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa verrattuna niihin, joilla maksan rasvapitoisuus oli matala (≤1,85 %).
– Tulokset viittaavat siihen, että jo varhaisessa vaiheessa kehittyvä rasvamaksa voi vaikuttaa haitallisesti maksan ja rasvakudoksen insuliiniherkkyyteen, sanoo väitöskirjatutkija Nelli Tuomola Turun PET-keskuksesta.
Maksan rasvoittuminen vaikuttaa insuliiniherkkyyteen eri kudoksissa
Tutkimus toteutettiin yhdistämällä useiden aiempien tutkimusten aineistot. Mukana oli 202 valkoihoista eurooppalaista henkilöä, joilla ei ollut diabetesta. Maksan rasvapitoisuus mitattiin magneettikuvauksella. Osalta tutkittavista mitattiin myös maksan kykyä estää glukoosin tuotantoa insuliinin vaikutuksesta sekä rasvakudoksen insuliiniherkkyyttä.
Henkilöillä, joilla maksan rasvapitoisuus oli lievästi koholla, insuliinin kyky estää maksan glukoosintuotantoa oli heikentynyt ja rasvakudoksen insuliiniherkkyys alentunut. Lisäksi heidän veressään oli enemmän triglyseridejä ja haaraketjuisia aminohappoja, joka liitetään kohonneeseen metabolisten sairauksien kehittymisen riskiin.
Perinteisesti rasvamaksan raja-arvona on pidetty 5,56 prosentin maksan rasvapitoisuutta, mutta tutkimuksen tulokset tukevat raja-arvon alentamista. Tällöin rasvamaksan kehittymiseen voitaisiin puuttua aiemmin.
– On tärkeää tiedostaa, että jo pienet muutokset maksan rasvapitoisuudessa voivat liittyä aineenvaihdunnan häiriöihin. Tämä korostaa elämäntapamuutosten ja tarvittaessa lääkityksen ajoissa aloittamisen merkitystä, Tuomola toteaa.
