Extralehdet Extralehdet
Omien elintapojen korjaaminen on paras keino välttää vakava sairaus, josta parhaiden hoitojenkin jälkeen jää usein lieviä tai vaikeitakin pysyviä oireita tai haittoja. Maailmanlaajuisesti joka neljäs ihminen (24,9 %) saa elinaikanaan aivoverenkiertohäiriön, mutta Suomessa lähes joka kolmas (29,3 %).
Kansainvälinen tutkijaverkosto tutki elinaikaista aivoverenkiertohäiriön riskiä jokaisessa maailman maassa osana Global Burden of Disease -tutkimusta. Tutkimuksessa selvisi, että suomalaisista miehistä 27,9 % ja naisista 30,8 % saa aivoverenkiertohäiriön elinaikanaan. Naiset saavat häiriön miehiä useammin ensisijaisesti pidemmän elinaikansa vuoksi.
– Miehet saavat aivoverenkiertohäiriön tyypillisemmin nuorempina, koska heillä on keskimäärin enemmän riskitekijöitä, kertoo tutkimuksen suomalainen edustaja, HUS Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.
Aivoverenkiertohäiriöt aiheutuvat joko verisuonen tukkeutumisesta (aivoinfarkti) tai sen repeämästä (aivoverenvuoto). Riskitekijöitä ovat mm. tupakointi, alkoholin käyttö, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino ja vähäinen liikunta. Omaa sairastumisriskiään voi vähentää riskitekijöihin vaikuttamalla.
– Aivoverenkiertohäiriön oire voi olla suupielen roikkuminen, käden tai jalan heikkous tai kömpelyys, puhe- tai näköhäiriöt sekä äkillinen voimakas päänsärky. Jos tällaisia oireita ilmaantuu äkisti, on heti soitettava numeroon 112, koska ainoastaan nopeasti aloitettu hoito voi parantaa oireet.
HUSissa on kehitetty viime vuosina useita tehokkaita hoitomuotoja aivoverenkiertohäiriöihin liittyen, kuten liuotushoito tai mekaaninen tulpanpoisto. Uusia hoitoja kehitetään jatkuvasti mm. aivoverenvuotojen hoitoon.
– Kuitenkin parhaatkin hoidot auttavat vain osaa potilaista. Suurimmalle osalle aivoverenkiertohäiriön saaneista jää lieviä ja usein vaikeitakin pysyviä oireita tai haittoja. Tästä syystä omien elintapojen korjaaminen on parasta turvaa, toteaa Atte Meretoja.
