sunnuntai , marraskuu 17 2019
Uutisotsikot
Koti / Raksa-Extra / Kunnissa myönteinen ilmapiiri puurakentamista kohtaan
Ulkometsän päiväkoti. (Kuva: Puuinfo, Mikko Auerniitty).

Kunnissa myönteinen ilmapiiri puurakentamista kohtaan

Puun käyttö julkisessa rakentamisessa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, on lähtenyt viime vuosina vahvaan kasvuun. Joka neljännessä uudessa päiväkoti- ja kouluhankkeessa puu on runkomateriaalina tai sen käyttö on merkittävää.

Puurakentamisen asenneilmapiiri kunnissa on myönteinen. Puurakentamiseen ja puun käytön lisäämiseen suhtaudutaan myönteisesti julkisessa rakentamisessa. Puu mielletään ympäristöystävälliseksi ja terveelliseksi rakennusmateriaaliksi, jonka uskotaan tarjoavan ratkaisun esimerkiksi julkista rakennuskantaa vaivaaviin sisäilmaongelmiin, selviää maatalous- ja metsätieteiden maisteri, kapteeni Tommi Palokangaan tutkimuksesta.

Palokangas tutki koulujen ja päiväkotien rakennuspäätösten taustalla olevia tekijöitä kunnallisessa päätöksenteossa. Tutkimus selvitti myönteisiä ja kielteisiä puurakentamisen päätöksiin vaikuttaneita tekijöitä. Mukana oli 20 kuntaa ja kaupunkia, joissa oli viimeisen viiden vuoden aikana päätetty uuden koulun tai päiväkodin rakentamisesta.

Kunnissa tarvitaan lisää tietoa

Vaikka kunnissa on tutkijan mukaan myönteinen tahtotila rakentaa puusta, niin päättäjien keskuudessa esiintyy ennakkoluuloja ja asenteita, jotka vaikuttavat hankintapäätöksiin.

Kunnissa kaivataan lisää tietoja erityisesti puurakentamisen kustannuksista, toteutuneiden julkisten puurakennushankkeiden rakennusteknisistä yksityiskohdista ja rakentamisprosessista yleisesti. Puurakentamisen positiivista imagoa sekä sen terveysvaikutuksia arvostetaan. Lisäksi halutaan tukea kotimaan taloutta ja paikallista elinkeinoa.

Puun käytännöllisiä, ekologisia ja terveyttä edistäviä ominaisuuksia arvostetaan, mutta vastaajat totesivat puurakentamiseen ja puuhun rakennusmateriaaliina liittyvän runsaasti ennakkoluuloja ja asennekapeikkoja ihmisten keskuudessa. Erityistä huolta päättäjien keskuudessa aiheuttavat puurakennuksen paloturvallisuus ja puuhun rakennusmateriaalina liitettävät homeongelmat. Lisäksi puurakentamisen osaaminen koetaan kunnissa riittämättömäksi. Kunnissa on suurta tarvetta objektiiviselle asiantuntijatiedolle, jonka keinoin voidaan vaikuttaa virheellisiin käsityksiin ja ennakkoluuloihin puurakentamisesta.

– Julkisen sektorin asema rakentamisen markkinoilla on keskeinen, sillä mitä enemmän kunnissa rakennetaan toimitiloja, päiväkoteja ja kouluja puusta, sitä enemmän se luo kysyntää myös yksityisillä markkinoilla, summaa Palokangas.

Uusia innovaatioita ja tuotekehitystä puurakentamiseen

Tutkimuksen taustalla ja innoittajana on Palokankaan mukaan ollut rakentamisessa käytettävien luonnonvarojen niukkuus ja rakentamisen materiaalien merkitys ilmastomuutoksen pysäyttämisessä.

Jatkossa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota materiaalien valintoihin rakentamisessa. Ilmastopolitiikka aiheuttaa merkittäviä muutospaineita eri teollisuudenaloille, myös rakentamiseen.

– Rakentaminen kuluttaa lähes puolet luonnonvaroista ja elinkaaren aikana asumisessa 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta, joten sillä on päästöjen kannalta merkitystä. Hiilen varastoiminen rakennuspuuhun sekä uudis- että korjausrakentamisessa on parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa, jatkaa Palokangas.

EU:n komission biotalousstrategiassa korostetaan puurakentamisen ilmastohyötyjä ja muistutetaan siitä, että käyttämällä rakentamiseen tonni puuta betonin sijaan, voidaan hiilidioksidipäästöjä vähentää kaksinkertainen määrä.

– Puurakentamisen lisääminen on hyvä työkalu asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kuntien rooli vähäpäästöisen puurakentamisen edistämisessä on keskeinen, sillä niiden päättämien julkisten hankintojen osuus on vuositasolla 35 miljardia euroa.

– Ilmastotavoitteet eivät yksin riitä vakiinnuttamaan puun asemaa rakennusteollisuudessa, vaan puurakentamishankkeiden tulee olla kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Myös puutuoteteollisuuden panostukset uusiin innovaatioihin ja tuotekehitykseen ovat edelleen vähäisiä, muistuttaa Palokangas.

Puurakentamisen tulee uudistaa rakennusteollisuutta

Puurakentamisen motiiveina kunnissa voivat toimia esimerkiksi tahtotila tukea kunnan ilmasto- tai kestävän kehityksen tavoitteita, biotalouden laajentumista tai asumisen laaja-alaisempaa ilmettä. Palokangas muistuttaa, että kunnat voivat pisteyttää julkisen rakentamisen kilpailutuksessa yhä vahvemmin laatua ja ympäristöystävällisyyttä korostavia tekijöitä.

Palokangas kertoo, että kunnissa arvostetaan puun ekologisuutta sekä puurakennuksen terveyttä ja sisäilmaa edistäviä ominaisuuksia. Näiden tavoitteiden kannalta paras mahdollinen lopputulos syntyy varhain aloitetusta insinöörien, suunnittelijoiden, kuntien sekä käyttäjien välisestä yhteistyöstä.

Puurakentaminen mielletään tutkimukseen vastanneiden keskuudessa Suomessa edelleen kalliiksi pilottirakentamiseksi.

– Erityisen ongelmallista puurakentamisen yleistymisen kannalta on käsitys puurakennuksen ylläpidon korkeista kustannuksista. Puurakentamisen lisääntymistä ei toisaalta myöskään helpota se, että kunnissa toimivat rakennusyritykset pyrkivät vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon.

– Kunnissa kaivataan tietoa erityisesti puurakentamisen kustannuksista, teknisestä toteutuksesta sekä rakennusprosessista yleisesti. Tieteellisesti pätevä aineisto puun myönteisistä terveysvaikutuksista saattaa lisätä puun käyttöä rakentamisessa ja edesauttaa innovaatioiden syntymistä.

Palokangas muistuttaa, että puurakentamisen käytännöt tulisi jatkossa integroida osaksi nykyaikaisen rakennusteollisuuden käytäntöjä.

– Puurakentamisen hankkeista tulisi raportoida mahdollisimman avoimesti, jotta toiminta saadaan vakiinnutettua parhain mahdollisin käytäntein kiinteäksi osaksi modernia ja laadukasta rakentamista. Rohkaisen kunnissa ja rakennusteollisuudessa päättävässä asemassa olevia henkilöitä kehittämään rakennusteollisuuteen juurtuneita toimintatapamalleja. Tulevaisuus näyttää, miten puutuoteteollisuus kykenee valtaamaan jalansijaa vanhoilliseksi muodostuneessa rakennusteollisuudessa, pohtii Palokangas.

Katso myös

Huonelämpötilan pudottaminen asteella säästää viisi prosenttia lämmityskustannuksista

Kodeissa on totuttu tarpeettoman korkeisiin lämpötiloihin, jopa 24 asteen sisälämpötilat ovat yleisiä. Tuomalla sisälämpötila asteittain …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *