Extralehdet Extralehdet
Kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen on joutunut niin sanotun phishingin eli tietojenkalastelun kohteeksi. Kyselyn mukaan joka viidettä on yritetty huijata antamaan esimerkiksi pankkitunnuksia, korttitietoja tai tekemään perusteettomia maksuja.
– Huijaukset ja tietojenkalastelu on nykyään varsin yleistä, oikeastaan jokapäiväinen asia. Sitä vastaan voi suojautua omilla toimilla, mutta myös käyttämällä moderneja palveluita. Esimerkiksi pankkitunnusten siirtyminen paperisesta versiosta mobiiliin on tehnyt tunnusten väärinkäytöstä käytännössä erittäin vaikeaa. Tämä näyttää vähentäneen rajusti Nordean asiakkaisiin kohdistuneita huijausyrityksiä, henkilöasiakasliiketoiminnan varajohtaja Jani Eloranta toteaa.
Vaikka erilaiset huijausyritykset ovat varsin yleisiä, hyvä asia on se, että tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kuitenkin valveutuneita asian suhteen. Suurin osa on mielestään saanut tarpeeksi tietoa siitä, miten suojautua huijareita vastaan. Eniten tietoa saadaan tiedotusvälineistä ja omalta pankilta.
Pankki ei koskaan kysy asiakkaan pankkitunnuksia
Vastausten perusteella voidaan todeta, että lähes kaikki tarkkailevat pankkitilinsä saldoa, jotta tietävät pankkikorttiostojen ja maksujen vastaavan todellisia ostoja, eivätkä kerro henkilökohtaisia tietoja ulkopuolisille.
– Pienillä asioilla ja tarkkaavaisuudella voi lisätä turvallisuutta. Pankki, viranomainen, toinen palveluntarjoaja tai poliisi, ei koskaan kysy asiakkaiden pankkitunnuksia tai maksukorttien tietoja, Eloranta muistuttaa.
Kyselyssä löytyi myös pieniä eroja ikäryhmien välillä. Nuoret esimerkiksi saavat vanhempia enemmän tietoa huijauksiin varautumisesta sosiaalisesta mediasta, nuorilla on vanhempia ikäryhmiä useammin sama salasana useammassa palvelussa ja nuoret eivät tarkkaile niin usein tiliensä saldoa.
Kysely tehtiin internetpaneelina. Vastaukset on painotettu haastateltavan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka huomioiden. Kyselyyn vastasi 1008 yli 18-vuotiasta suomalaista.
