Euroopan avaruusjärjestö (ESA) avaa ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen haun uusille astronauteille 31.3.2021. Astronautiksi voivat hakea henkilöt, joilla on maisterin tutkinto luonnontieteissä, lääketieteessä, insinööritieteissä, matematiikassa tai tietotekniikassa ja tämän lisäksi kolme vuotta oman alan työkokemusta.
Hakuaika päättyy 28.5.2021. Valinnassa erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasapainoon ja muuhun monimuotoisuuteen astronauttimiehistössä ja -reservissä. Osana hakua toteutetaan myös maailman ensimmäinen haku para-astronautiksi. Valintaprosessi kestää yli vuoden.
Euroopan avaruusjärjestö on valinnut edelliset astronautit vuosina 2008–2009. Tämän jälkeen miehitettyjen avaruuslentojen ympäristö on muuttunut paljon, sillä säännöllisten kansainvälisen avaruusaseman lentojen lisäksi suunnitelmissa on lentoja kuuhun ja kuun kiertoradalla olevalle avaruusasemalle. Tulevaisuudessa kaupalliset lennot ja yhteistyö uusien kumppanien kuten Kiinan kanssa muuttavat tilannetta lisää.
Seuraavien kymmenen vuoden aikana ESA rekrytoi sata työntekijää vuodessa rakentamaan Euroopan avaruuden tulevaisuutta.
Haussa astronautteja pitkille ja lyhyille missioille
ESAn astronautit jaetaan kahteen astronauttiluokkaan, ura-astronautteihin ja projektiastronautteihin. Ura-astronautit palkataan ESAn henkilöstöön, ja he osallistuvat pitkille lennoille kansainväliselle avaruusasemalle sekä tuleville kuulennoille. Tavoitteena on palkata ura-astronautteja neljästä kuuteen. Suomalaisen valinta ura-astronautiksi on epätodennäköistä, koska Suomi ei osallistu tällä hetkellä tarvittavaan rahoitusohjelmaan.
Astronauttihaussa menestyneet hakijat, joita ei valita ura-astronauteiksi, voidaan valita astronauttireserviin projektiastronauteiksi. Projektiastronautit käyvät läpi saman valintaprosessin kuin ura-astronautit ja heidät katsotaan yhtä päteviksi avaruuslennoille, mutta heidät palkataan ESAan vasta tietylle lennolle, esimerkiksi jäsenmaan aloitteesta toteutettavassa missiossa. Projektiastronautit sitoutuvat vuosittaiseen koulutukseen ja lääkärintarkastukseen säilyttääkseen paikkansa astronauttireservissä. ESAn tavoitteena on koota astronauttireserviin mahdollisimman laaja edustus eri jäsenmaista, noin 20 henkilöä.
Suomi on kuulunut Euroopan avaruusjärjestöön vuodesta 1995
Euroopan avaruusjärjestö ESA on kansainvälinen järjestö, joka edistää jäsenvaltioidensa yhteistyötä avaruustieteessä, -teknologiassa ja -sovelluksissa. ESAlla on 22 jäsenmaata. Suomi on ollut ESAn täysjäsen vuodesta 1995 lähtien.
Suomen osuus ESAn budjetista on vuosittain 27–28 miljoonaa euroa. Tästä summasta suurin osa palautuu Suomeen ESAn tilauksina suomalaisille yrityksille ja tutkimuslaitoksille. ESAn kautta suomalaiset toimijat voivat päästä mukaan laajoihin yhteishankkeisiin ja saada globaaleja referenssejä.