Uutisotsikot
Matti Vanhanen, valtiovarainministeri. (kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia)

Valtionvelka nousee yli 130 miljardiin euroon

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen ehdotus valtion vuoden 2021 talousarvioksi noudattelee hallituksen aiemmin tekemiä linjauksia ja tukee kestävää kasvua. Budjettiehdotuksen loppusumma on 61,6 miljardia euroa. Tulevaisuusinvestoinnit ja EU:n elvytyspaketti yhteensovitetaan ja niistä linjataan myöhemmin.

– Jaan monen suomalaisen huolen valtion nopeasta velkaantumisesta. Projektini on saada velkaantuminen hallintaan. Tämä edellyttää, että hallitus huolehtii viruksen leviämisen estämisestä ja palaa kehyssääntöön. Lisäksi on päätettävä ripeästi työllisyystoimista ja sote-uudistuksesta, painottaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.

Maailmantalous ja Suomi ovat ajautuneet syvään taantumaan koronaviruspandemian seurauksena. Taudin etenemistä hillitseviä rajoituksia on jo kesällä pystytty purkamaan, mikä on talouden toipumisen kannalta välttämätöntä. Ennen kuin epidemiaan löytyy rokote tai muu parannuskeino, on epävarmuus tulevasta suurta, mikä hidastaa talouden toipumista. Yksityinen kulutus on tiettyjä palveluita lukuun ottamatta toipunut nopeasti. Viennin ja investointien näkymät ovat heikommat.

Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi 61,6 miljardia euroa. Se on 3,9 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Budjettiehdotus vuodelle 2021 on 7,0 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2020 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 18,9 miljardia euroa.

Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 132 miljardiin euroon

Valtiovarainministeriön ehdotus perustuu pääosin huhtikuun julkisen talouden suunnitelmaan. Määrärahatasoa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna nostavat muun muassa yritystuki-toimien kokonaisuuteen liittyvät maksatukset, työttömyysmenojen kasvu, laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset, valtion palkkaratkaisu sekä jo aiemmin päätetyt lisäpanostukset. Hallitusohjelman mukaiseen oppivelvollisuusiän korotukseen 18 ikävuoteen ja maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kohdistetaan 22 miljoonaa euroa. Vanhuspalvelulain 0,7-hoitajamitoituksen asteittaiseen voimaantuloon kohdennetaan vuodelle 2021 noin 53 miljoonaa euroa kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, minkä lisäksi muutokseen varautumiseksi lisätään lähihoitajakoulutukseen 27 miljoonalla eurolla noin 2 700 opiskelijavuotta. Lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista uudistetaan 1.7.2021 alkaen, mihin kohdennetaan 17,9 miljoonaa euroa. Poliisitoimen operatiivisen toimintakyvyn turvaamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa ja harmaan talouden torjuntaan 3,3 miljoonaa euroa.

Hallitus käy vuoden 2021 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä läpi näkymän kuntatalouden tulevaisuudesta sekä samassa yhteydessä tarkastelee kuntien tehtävät ja velvoitteet. Veikkauksen tuoton alenemisen vaikutukset edunsaajille ratkaistaan budjettiriihessä.

Talousarvioehdotuksessa on varauduttu hävittäjähankintaan 1,5 miljardilla eurolla, mutta rahoitustarve täsmentyy hankintaprosessin edetessä. Talousarvioehdotus tulee sisältämään päätöksen koko 10 miljardin euron rahoituksesta. Tämän hetken tiedon mukaan maksatukset tapahtuvat vuosina 2021−2031.

Viennin edellytyksiä parannetaan useilla toimilla

Ensi vuoden alusta teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle. Muutos vähentää verotuottoja vuonna 2021 noin 245 miljoonaa euroa. Teollisuuden sähköveron alentaminen vähentää automaattisesti energiaintensiivisille yrityksille maksettavaa energiaveronpalautusta, sillä sähkön osalta palautusta ei enää tarvita.  Jäljelle jäävää fossiilisen energian käytön verotukea alennetaan asteittain siten, että toimijoille varataan kohtuullinen sopeutumisaika muutokseen. Kokonaisuus tukee teollisuuden sähköistymistä ja päästöjen vähenemistä. Sähköveron alennus koskee suurempaa joukkoa yrityksiä kuin nykyinen energiaverojen palautusjärjestelmä.

Väylämaksujen puolitusta jatketaan. Elvytys infrarakentamisen kautta voimistuu vuonna 2021, kun kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa päätettyjä tie-, rata- ja vesiväylähankkeita edistetään suunnitellusti.

Investointeja vauhditetaan purkamalla lupakäsittelyn ruuhkaa Vaasan hallinto-oikeudessa vesi- ja ympäristöasioissa. Kivihiilestä luopumista aikaistetaan kohdentamalla energiatukivaltuuteen 60 miljoonaa euroa kivihiiltä korvaaviin investointeihin.

Yrityksiä kannustetaan aineettomiin investointeihin määräaikaisella tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvällä tutkimusyhteistyön lisäverovähennyksellä vuosina 2021−2024. Yrityksille myönnettäisiin 50 %:n ylimääräinen verovähennys korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä tehtyjen tutkimus- ja innovaatiohankkeiden menoista.

Talousarvioehdotukseen ei sisälly muutoksia kaivostoiminnan verotukseen. Kaivosveroselvitys valmistuu keväällä 2021, jonka jälkeen arvioidaan kaivoksiin kohdistuvaa verotoimenpidekokonaisuutta.

Veropäätökset hallitusohjelman mukaisia

Valtion talousarvion tuloiksi vuodelle 2021 arvioidaan 54,6 miljardia euroa, josta 46,5 miljardia euroa on verotuloja. Tuloarvio perustuu kesäkuun ennusteeseen. Verotulokertymän arvioidaan kasvavan noin 14 prosenttivuodelle 2020 budjetoituun verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat ensi vuonna tavanomaista enemmän veronmaksuun liittyvät kertaluonteiset ajoitustekijät. Verotulojen kasvua vauhdittaa muun muassa verojen huojennettu maksujärjestely, jonka myötä verotuloja siirtyy kuluvalta vuodelta ensi vuoteen.

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa jatketaan hallitusohjelman mukaisten veropoliittisten linjausten toteuttamista, joilla tavoitellaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Vuonna 2021 tupakkaveroa korotetaan aikaisemmin päätetyn mukaisesti 50 miljoonaa euroa. Samoin alkoholi-veroa korotetaan 50 miljoonaa euroa. Lämmityspolttoaineista saatavia verotuottoja lisätään 100 miljoonalla eurolla 2021 alentamalla yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon verotukea ja korottamalla lämmityspolttoaineiden veroja.

Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuen pienennys aloitetaan vuonna 2021, joka kasvattaa verotuloa 23 miljoonaa euroa. Veropohjien tiivistämistä jatketaan pienentämällä asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeutta. Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä. Ehdotukseen sisältyy arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen 15 000 euroon vuoden 2021 alusta lukien, minkä arvioidaan pienentävän verotuottoa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa uudistetaan liikenteen työsuhde-etuja kestävää kehitystä suosivaksi. Sähköautojen verotusarvoja alennettaisiin maltillisesti ja sähköautojen latausetu vapautettaisiin verosta määräaikaisesti. Verotusarvoja alennettaisiin maltillisesti. Työsuhdematkalippu olisi jatkossa verovapaata 3 400 euroon asti. Työsuhdepolkupyöräetu säädettäisiin verovapaaksi enintään 750 euroon vuodessa ja käytetty etu vähentäisi työsuhdematkalipun verovapaata enimmäismäärää. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta liikkumispalvelupaketista rinnastettaisiin verovapaaseen työsuhdematkalippuun.

Hallitusohjelman mukainen kiinteistöverouudistus tulee voimaan vasta vuoden 2023 verotuksessa. Uudistus siirtyy vuodella, koska linjauksia varten tarvitaan lisää tietopohjaa ja analyysiä vaikutuksista. Osittaisuudistuksella luonnonsuojelualueet vapautetaan kiinteistöverosta ensi vuonna ja samalla alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta.

Kehykseen palataan vuonna 2021

Hallitus päätti vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä, että valtiontalouden menokehys ei rajoita kuluvaa vuotta, jolle kohdentuu määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä muun muassa koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan. Hallitus on kuitenkin sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn ja julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019 asetettuun vaalikauden kehykseen, ja kehystä noudatetaan jälleen vuodesta 2021 lukien.

Hallitus päätti 8. huhtikuuta aloittaa kehyssääntöön sisältyvän poikkeusolojen mekanismin käyttöönoton valmistelun. Toukokuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi valtioneuvostolle poikkeus-olojen mekanismin käyttöönottoa, jonka seurauksena menokehyksen taso on vuoden 2021 esityksessä määräaikaisesti 500 miljoonaa euroa alkuperäistä suurempi.

Budjettiriihessä päätetään ensi vuoden talousarviosta ja työllisyystoimista sekä käsitellään julkisen talouden kestävyystiekarttaa. Lisäksi riihen esityslistalla on kokonaisuus, joka sisältää EU:n elpymistoimet, tulevaisuusinvestoinnit sekä koronaepidemiaan liittyvät jälkihoito- ja jälleenrakennustoimet.

Katso myös

Konkurssien määrä on laskenut lainsäädäntötoimin

Lainsäädäntötoimin on rajoitettu konkurssiin asettamista velkojien hakemuksesta puolen vuoden ajaksi (1.5.–31.10.2020). Tilastokeskuksen konkurssitilastot kertovat, että …