Valtioneuvoston linna.

Valtioneuvoston selvitys koronakriisijohtamisesta

Valtioneuvosto käynnisti oman selvityksensä koronakriisijohtamisen kokemuksesta. Selvityksen tekijäksi valittiin konsulttiyhtiö. Selvitys kartoitti koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksia.

Selvitys oli luonteeltaan laadullinen selvitys, jonka aineiston muodostivat henkilöhaastattelut. Haastattelukysymykset vahvistettiin yhdessä tilaajan (Valtioneuvoston kanslia) kanssa. Haastateltujen joukkoon kuului osa valtioneuvoston jäsenistä, sekä ylimmistä virkamiehistä, COVID-19-koordinaatioryh-män edustajat, oikeuskanslerin viraston virkamiehiä, sekä henkilöitä eduskunnasta. Haastatteluita toteutettiin 47 kappaletta, ja haastatelluista 22 oli poliittisia päättäjiä ja 25 virkamiehiä. Haastattelut käsittelivät samoja teemoja, mutta tarkentavia kysymyksiä räätälöitiin haastateltujen mukaan.

Haastatellut henkilöt kokivat valtioneuvoston kriisijohtamisen pääosin onnistuneiksi. Selvityksen mukaan päätöksenteko oli nopeaa ja enimmäkseen oikea-aikaista. Valtioneuvosto priorisoi kriisitilanteen, ja päätöksiä kyettiin valtioneuvostotasolla tekemään pääosin yhteisymmärryksessä, vaikka eri hallinnonaloilla olikin erilaisia suhtautumisia COVID-19-kriisin hallintaan.

Heikon päätöksenteon ja valmistelun, sisäisen viestinnän, organisoitumisen, johtamisen ja toiminnan koordinaation suhteen, haastatellut olivat pääpiirteittäin samaa mieltä. Erityisen yhtenäisiä kokemukset olivat koskien valmiuslain käyttöönottoa ja siitä luopumista, kansalaisviestintää ja varautumista. Vaikka valmiuslailla koettiin olleen suuri merkitys hyvän lopputuloksen kannalta, se tai muukaan lainsäädäntö ei antanut sellaisenaan täysin sopivia työkaluja kriisinhallintaan. Haastattelujen perusteella lainsäädäntöä on tältä osin tarpeellista tarkastella ja kehittää.

Kehittämisen kohteeksi tunnistettiin perusoikeudellisten, taloudellisten sekä sosiaalisten näkökulmien parempi huomioinen osana kokonaisuutta. Alueellisten näkökulmien huomioimista tulisi vahvistaa. Selkeitä kehityskohteita tunnistettiin organisoitumisessa ja johtamisessa sekä vastuiden ja toimivaltuuksien määrittelyssä. Lisäksi yhteistyön ja tiedonkulun parantaminen sekä valtioneuvoston sisällä että valtioneuvoston ja sen ulkopuolisten toimijoiden välillä on selkeä kehityskohde. Muita kehityskohteita valtioneuvostolle ovat lainsäädännön kehittäminen soveltuvammaksi pandemian ja muidenkin kriisien hallintaan, laaja varautuminen ja harjoittelu erilaisia kriisejä varten sekä ristiriidattoman, strategisen ja koordinoidun viestinnän järjestäminen ja toteutus.

Organisoitumisen kriisin torjumiseksi tulisi olla nopeampaa. Tarvitaan selkeät johtamis- ja organisoitumismallit, joita voidaan soveltaa kriisitilanteissa ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Poikkihallinnollinen yhteistyö on haastattelujen perusteella kehityskohde. Lisäksi valtioneuvoston ja sen ulkopuolisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua, kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa pitäisi kehittää.

Koronapandemian kaltaiseen kriisiin ei oltu varauduttu hyvin. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää tunnistaa erilaisia kriisejä ja varautua niihin paremmin.

Selvitys koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksista

Katso myös

Työpaikoilla on käytettävä kaikkia keinoja koronan torjunnassa

Koronavirusepidemia on asettanut haasteita monille työpaikoille – viime aikoina esillä ovat olleet erityisesti koronavirustartunnat rakennustyömailla …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Eniten ääniä saaneet
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
Taina
Taina
1 month ago

Valtioneuvosto tutkitutti itse itseään ja määräsi vielä kysymyksetkin, selvityksessä lukee:”Toimeksiannon alkupuolella haastattelukysymykset vahvistettiin yhdessä tilaajan (Valtioneuvoston kanslia) kanssa”. Mitä veronmaksaja tästä saa?

1
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x
()
x