Talousrikostutkinta kuormittunut – Avoimien juttujen määrä lisääntynyt

Poliisin talousrikostutkinta kamppailee kasvavan työmäärän kanssa. Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) julkaiseman tutkimuksen mukaan avoimien talousrikosjuttujen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja takaisin saadun rikoshyödyn määrä on laskenut.

Vuonna 2024 poliisille ilmoitettiin runsaat 2 600 uutta talousrikosjuttua, mutta valmiiksi saatiin vain lähes 2 200 tutkintaa. Vuoden lopussa avoimia juttuja oli peräti 4 450 kappaletta.

– Talousrikostutkinnassa on tapahtunut selkeä käänne 2010-luvun puolivälin jälkeen, kuvaa erikoistutkija Vesa Muttilainen Polamkista.

Jutut monimutkaisia ja kansainvälisiä

Rikosjuttujen luonne on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Tapaukset ovat yhä useammin monimutkaisia kokonaisuuksia, joissa on kansainvälisiä kytköksiä. Rikollinen toiminta ulottuu ulkomaille siirrettyyn yritystoimintaan, ulkomaalaisiin pankkitileihin ja virtuaalipankkeihin. Myös rikoksiin syyllistyneet henkilöt ovat entistä useammin ulkomaalaistaustaisia tai asuvat ulkomailla, mikä vaikeuttaa tutkintaa merkittävästi. Tutkintaa hankaloittavat lisäksi laajat asiakirja-aineistot, puuttuvat todisteet ja asiakirjojen julkisuuteen liittyvät rajoitukset.

Tutkinta hidastuu ja reaaliaikainen työskentely vähenee

Juttujen monimutkaisuus näkyy suoraan tutkinta-ajoissa. Vuonna 2024 talousrikosjutun tutkinta kesti keskimäärin lähes 16 kuukautta – pidempään kuin kertaakaan 2000-luvulla. Aikaa rikostapahtumasta tutkinnan päättymiseen kului keskimäärin lähes 32 kuukautta.

Samalla reaaliaikainen tutkinta, joka edellyttää runsaasti resursseja ja ryhmätyötä, on vähentynyt. Tämä on ongelmallista, sillä rikoshyödyn takaisinsaanti edellyttää yleensä nopeaa puuttumista meneillään olevaan rikokseen.

– Rikoshyötyä pyritään piilottamaan muun muassa erilaisten virtuaalivaluuttojen avulla, mikä tuo asiaan lisähaastetta, kertoo ylikomisario Mika Ranki Polamkista.

Vuonna 2024 poliisi sai takaisin noin 29 miljoonaa euroa rikoshyötyä, mutta määrä on jäänyt pienemmäksi kuin aiemmin.

Tutkijat kaipaavat lisäkoulutusta

Kysely paljastaa myös talousrikostutkijoiden työtilannetta. Runsaat 20 prosenttia vastaajista koki itsensä loppuun palaneeksi työnsä vuoksi, vaikka suurin osa olikin pääasiassa tyytyväisiä työhönsä. Tutkijat työskentelevät nykyään enemmän yksin ja käyttävät yhä suuremman osan työajastaan muiden kuin varsinaisten talousrikosten tutkintaan. Tämä heikentää entisestään resurssien kohdentamista. Kyselyn vastaajat toivoivat lisää talousrikostutkinnan koulutusta ja sen parempaa saatavuutta virka-asemasta riippumatta. Erityisesti verkko-opintojen kehittäminen koettiin tärkeäksi.

Strateginen kehittäminen tarpeen

Tutkimuksen mukaan talousrikostutkinnan onnistuminen edellyttää hyvää johtamista, riittäviä resursseja, soveltuvaa osaamista sekä juttujen tehokasta priorisointia ja rajausta. Polamk suosittelee tutkintaprosessien kuvausta, hyvien käytänteiden levittämistä ja juttujen esikäsittelyn painottamista. Lisäksi tutkinta tulisi kehittää vastaamaan paremmin muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia.

Tutkimus perustuu keväällä 2024 tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 201 talousrikostutkinnan parissa työskentelevää henkilöä. Vastausprosentti oli 47,4 prosenttia. Talousrikoksiksi luokitellaan muun muassa yritystoimintaan liittyvät rikosasiat, vero-, kirjanpito- ja velallisrikokset, joissa on tähdätty huomattavaan taloudelliseen hyötyyn.

Talousrikostutkinta poliisissa vuonna 2024 : tutkintahenkilöstölle osoitetun kyselyn tuloksia