Uutisotsikot

Suurten kaupunkien asuntotarve ei vähene

Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana enemmän uusia asuntoja vuosittain kuin kahdella edellisellä vuosikymmenellä on rakennettu. Suurten kaupunkien asuntotuotanto olisikin pidettävä mahdollisimman tasaisena, todetaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa.

Asuntotuotantotarpeen kasvu johtuu kaupunkien väestönkasvusta, maahanmuutosta, yhden aikuisen talouksien yleistymistä ja nuorten itsenäistymisen aikaistumisesta. Myös Suomen väkiluvun arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa, Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan.

– Asumisen suuri rakennemuutos johtuu yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvusta. Tämä tulee todennäköisesti vahvistumaan entisestään tulevina vuosikymmeninä, mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

Vuotuinen tarve 30 000–35 000 uudelle asunnolle

Asuntotuotantotarpeelle on laadittu kaksi skenaariota, jotka eroavat toisistaan juuri kotitalouksien koon kehityksen osalta. Trendiennusteessa perherakenne pysyy nykyisellä tasolla ja kutistuvat kotitaloudet -skenaariossa yksin asuminen yleistyy entisestään.

Manner-Suomessa vuosittaisen lisärakentamisen tarpeen arvioidaan olevan vähintään 30 000 asuntoa vuosittain. Jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, asuntoja on rakennettava vuosittain 35 000. Parilla edellisellä vuosikymmenellä toteutunut asuntotuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 32 000 asuntoa vuosittain.

Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin jopa yli 700 000, josta entistä isompi osuus, lähes 90 prosenttia kohdistuu neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle. Yksin Helsingin seutukunnan osuus olisi melkein puolet.

Suuriin kaupunkiseutuihin on tutkimuksessa laskettu työssäkäyntialueet, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän. Alueellisessa tutkimuksessa keskityttiin asuntotuotantotarpeen kehityksen arviointiin näillä seutukunnilla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet Tilastokeskuksen syksyn 2019 alueellinen väestöennuste ja toukokuussa 2020 julkaistut asumisen tilastot.

Koronakriisi ei muuta asuntotarpeita

– Joissain arvioissa koronan on nähty kääntävän asuinmieltymyksiä kaupungeista kohti väljempiä ympäristöjä. Koronakriisillä on pysyviä vaikutuksia yhteiskuntaan, mutta kaupungistumisen juurisyyt eivät katoa mihinkään. Koronakriisi muuttaa todennäköisesti vain asumisen laadullisia preferenssejä, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Vihmo toimi Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen tilanneita tahoja edustavan ohjausryhmän puheenjohtajana.

Tutkimuksen on toteuttanut VTT ja sen tilaajia ovat Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Kuntarahoitus ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

Katso myös

Lasirakenteiden auringonsuojausta pidetään tarpeellisena

Monissa suomalaisissa julkisissa rakennuksissa on havaittu ongelmia, jotka johtuvat puutteellisesta tai puuttuvasta auringonsuojauksesta. Liiallinen auringon …

Kommentoi