Extralehdet Extralehdet
TeSuurimpia kansallisen turvallisuuden uhkia ovat Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen ja laiton tiedustelu. Suojelupoliisin päivitetyssä terrorismin uhka-arviossa uhka on pysynyt neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut.
Venäjän Ukrainassa aloittama sota vaikuttaa Euroopan ja Suomen turvallisuuteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Suurimpia kansallisen turvallisuuden uhkia ovat laaja-alainen eli hybridivaikuttaminen ja laiton tiedustelu. Suomessa vilkastunut Nato-keskustelu ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika näkyvät todennäköisesti Venäjän vaikuttamisyrityksinä.
– Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon Nato-kysymyksessä. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että avointa keskustelua voidaan käydä ilman pelkoa sekä varmistaa, että ulkopuoliset eivät pääse vaikuttamaan Suomen tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.
Toistaiseksi Venäjän Suomen vastaisessa toiminnassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Venäjän resurssit on tällä hetkellä sidottu vahvasti Ukrainaan ja toisaalta kotimaahan. Tilanne voi kuitenkin muuttua hyvinkin nopeasti.
– Suojelupoliisi arvioi, että Venäjä todennäköisesti laajentaa kyber- ja informaatio-operaatioitaan Ukrainasta länteen. Siksi on todennäköistä, että myös operaatiot Suomea vastaan lisääntyvät tulevina kuukausina, Pelttari arvioi.
Suurin osa verkon kyberiskuista on palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen töhrintää. Niiden toteuttaja pyrkii luomaan mielikuvaa yhteiskunnan toiminnan lamaantumisesta, vaikka ne eivät todellisuudessa vaaranna tietoa tai kriittisiä prosesseja. Palvelunestohyökkäykset ja niiden torjunta on verkossa toimiville yrityksille arkipäivää.
Tällä hetkellä kuitenkin myös vakavampien vihamielisten kyberiskujen uhka on kohonnut. Yritysten on jatkuvasti huolehdittava, ettei esimerkiksi energiajakelun tai muun kriittisen infrastruktuurin ohjauselektroniikkaan pääse käsiksi suoraan avoimesta verkosta.
Laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoiman ääripäässä ovat väkivaltaiset teot, joihin Venäjän tiedustelu on viime vuosikymmenellä ollut valmis myös EU-maissa. On selkeää näyttöä esimerkiksi Venäjän sotilastiedustelun toiminnasta asevarastojen tuhoamisessa Tsekissä ja Bulgariassa sekä Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen tekemistä salamurhista ja niiden yrityksistä Saksassa ja Iso-Britanniassa.
Terrorismiuhka kumpuaa edelleen äärioikeistolaisesta ja radikaali-islamistisesta ideologiasta
Suojelupoliisi julkaisi vuoden 2021 vuosikirjansa 29. maaliskuuta. Vuosikirjaan sisältyy päivitetty terrorismin uhka-arvio. Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut.
Yksittäiset äärioikeistolaiset henkilöt ja pienryhmät muodostavat huomionarvoisen terrorismin uhkan Suomessa. Väkivallan uhka kohdistuu erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä poliittisiin päättäjiin.
Sosiaalisen median alustoille painottuva verkostoituminen, propagandan levittäminen ja väkivaltaisen toiminnan edistäminen ovat olennainen osa äärioikeistolaista toimintaa. Myös suomalaisia kytkeytyy Siege-kulttuuriin, jossa valkoisen ylivallan kannattajat yllyttävät väkivaltaan ja rotusotaan yhteiskunnan romahduttamiseksi.
Radikaali-islamistisesti motivoitunut terrorismi Suomessa keskittyy valtaosin toiminnan mahdollistamiseen, kuten värväämiseen, propagandan levittämiseen ja varainkeruuseen. Merkittävin kyky väkivaltaiseen toimintaan on niillä, jotka ovat taistelleet tai muuten toimineet terroristijärjestöjen hyväksi konfliktialueilla, ja niillä, joilla on väkivaltataustaa.
Radikaali-islamistisen terrori-iskun uhkaa aiheuttavat etenkin yksittäiset henkilöt, jotka saavat motivaationsa esimerkiksi terroristisesta propagandasta tai tapahtumista, jotka he kokevat islamia loukkaaviksi. Todennäköisimpiä ovat edelleen yksittäisten henkilöiden helposti hankittavilla välineillä tekemät iskut.
