Extralehdet Extralehdet
Suositukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelujen tuottamisesta ja laadun parantamisesta on saatu valmiiksi. Suositusten lähtökohtana on, että palliatiivinen hoito turvataan jokaiselle sitä tarvitsevalle. Joka vuosi noin 30 000 eri ikäistä ihmistä Suomessa tarvitsee palliatiivista hoitoa.
Potilaiden ja heidän läheistensä tarvitsemien palvelujen parantamiseksi on luotu palliatiivisen hoidon laatukriteerit terveydenhuoltoon, iäkkäiden ihmisten sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten hoitoon. Keskeinen suositus on, että jokaiseen sairaanhoitopiiriin perustetaan palliatiivinen keskus. Keskukset ovat avainasemassa palliatiivisessa hoitoketjussa. Ne koordinoivat toimintaa ja huolehtivat siitä, että jokaisella sairaanhoitopiirillä on palliatiivisen hoidon suunnitelma ja palveluketju. Hoito integroidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään siten, että palveluketju kattaa kaikki elämän loppuvaiheen hoitoa tarjoavat terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt.
Erityistason palliatiivisen hoidon saatavuutta parannetaan tuomalla palliatiivisen kotisairaalan palvelut kotiin ja asumispalveluyksiköihin kaikkien ulottuville sekä vahvistamalla yhteistyötä eri palveluntuottajien välillä. Lasten palliatiivinen hoito on aina erityistason hoitoa, josta yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla on vastuu. Myös siellä tulee tarjota kotisairaalapalvelut yhdessä aikuispuolen toimijoiden kanssa ja ottaa huomioon koko perhe vielä lapsen kuolemankin jälkeen.
Palliatiivista hoitoa kotiin – lisää koulutusta tarvitaan
Suomalaiset kuolevat aiempaa vanhempina. Kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada tarvitsemansa palvelut ja hoidon elämänsä loppuun asti sinne missä asuvat.
Iäkkäät ihmiset käyttävät runsaasti akuuttipalveluja ennen kuolemaa. Lähestyvää kuolemaa ei tunnisteta ajoissa ja kotihoitoa tai ympärivuorokautista hoitoa saavaa iäkästä henkilöä yritetään hoitaa parantavasti silloinkin, kun olisi pitänyt jo siirtyä oireenmukaiseen hoitoon. Saattohoidon osaamisvaje vaihtelee alueittain iäkkäiden henkilöiden palveluissa ja sitä on eniten kotihoidossa. Asumispalveluiden kehittämistarpeet kohdentuvat oirehoidon osaamiseen ja vuorovaikutustaitojen kohentamiseen.
Palliatiivisen hoidon osaamisvajeen korjaamiseksi suositellaan ammattilaisten systemaattisen perusopetuksen sekä täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen järjestämistä. Henkilöstön osaamista vahvistetaan muun muassa kehittämällä perus- ja erikoistumiskoulutusta sekä ottamalla käyttöön saattohoitopassi tai vastaava täydennyskoulutus perustason yksiköissä.
Suosituksissa annetaan iäkkäiden ihmisten palveluihin 21 elämän loppuvaiheen laatukriteeriä perusteineen. Suositukset koskevat myös kilpailutusta ja ulkoistettuja palveluita.
