sunnuntai , toukokuu 31 2020
Uutisotsikot
Aino-Kaisa Pekonen. (Kuva: Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia.)

Perustulon saajat olivat tyytyväisempiä elämäänsä

Suomessa järjestettiin 2017–2018 kaksivuotinen perustulokokeilu. Kokeilua käsittelevä arviointitutkimus kattaa työllisyyttä koskevat rekisteritiedot, sekä molemmat kokeiluvuodet. Kyselytutkimuksen tulokset on analysoitu aiempaa laajemmin ja perustuloa saaneiden henkilöiden haastattelut täydentävät kuvaa.

– Perustulokokeilu on tuottanut arvokasta tietoa sosiaaliturvan mahdollisuuksista. Kokeilun tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaaliturvaa uudistettaessa, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Perustulon työllisyysvaikutukset mitattiin marraskuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä ajanjaksona. Perustuloa saaneiden työllisyys parani sen aikana hieman enemmän kuin vertailuryhmällä. Tarkastelujaksolla perustulo lisäsi työpäivien lukumäärää kuudella päivällä, ja perustuloa saaneet olivat töissä keskimäärin 78 päivää.
Vaikutusten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli, joka tiukensi työttömyysturvan saamisen ehtoja epäsymmetrisesti molemmissa tutkimusryhmissä.

Perustulo näyttää kuitenkin vaikuttaneen eri ryhmiin hieman eri tavalla. Perustuloa saaneissa lapsiperheissä työllisyys parani molempina kokeiluvuosina. Ryhmäkohtaiset tulokset ovat kuitenkin epävarmoja havaintojen vähyyden ja lukuisten testausten takia.

Perustuloa saaneet kokivat psyykkisen ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi

Perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia selvitettiin kyselytutkimuksella, joka tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä. Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmän vastaajat. He olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Lisäksi he arvioivat kognitiivisen toimintakykynsä eli muistinsa, oppimisensa ja keskittymiskykynsä paremmaksi.

Perustuloa saaneet luottivat toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin sekä omaan tulevaisuuteensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa enemmän kuin verrokit. Tämä voi johtua perustulon vastikkeettomuudesta, jonka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu lisäävän ihmisten luottamusta järjestelmään.

Haastattelut tuovat esiin lähtökohtien ja vaikutusten yksilöllisyyden

Tutkimusta varten haastateltiin 81:tä perustulon saajaa. Haastattelut tuovat esiin kokeilun vaikutusten moninaisuuden sekä erot perustulon saajien lähtökohdissa ja elämäntilanteissa. Osa haastateltavista kertoi perustulokokeilun vaikuttaneen työllistymiseen selvästi, kun taas osa kuvasi vaikutukset vähäisiksi. Myös haastateltavien erilaiset kokeilua edeltäneet lähtökohdat vaikuttivat työllistymiseen. Osalle kokeilu tarjosi uusia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan esimerkiksi vapaaehtoistyön tai omaishoivan muodossa. Moni kertoi, että perustulo vahvisti autonomian tunnetta.

Maailman ensimmäinen valtakunnallinen, lakisääteinen ja satunnaistettu perustulokokeilu

Suomen perustulokokeilu oli maailman ensimmäinen valtakunnallinen, lakisääteinen ja satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan perustuva perustulokokeilu. Kokeiluun osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, joten sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin muissa, vapaaehtoisuuteen perustuvissa kokeiluissa on mahdollista.

Perustulokokeilussa 2 000 työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Perustulon saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat työttömyysetuutta Kelasta.  Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta työttömyysetuutta mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.

Kokeilu alkoi 1.1.2017 ja päättyi 31.12.2018. Sen toteuttamisesta päätti Juha Sipilän hallitus. Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.

Katso myös

Suomalaisten myönteinen suhtautuminen EU-jäsenyyteen on vähentynyt

Suomalaisista 53 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 20 prosenttia kielteisesti. EU-myönteisyys on pudonnut seitsemän prosenttiyksikköä …

Kommentoi