Extralehdet Extralehdet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on esittänyt, että kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään vyöruusurokotus henkilöille, joille on tehty elin- tai kantasolusiirto sekä henkilöille, jotka sairastavat hematologista syöpää. Perussairaus tai immuunipuutostila voi lisätä merkittävästi vyöruusun ja sen komplikaatioiden riskiä. Vyöruusun voi sairastaa useita kertoja, ja immuunipuutteisilla potilailla uusiutumisen riski on selvästi suurempi.
Vyöruusutapaukset ovat lisääntyneet väestötasolla viimeisten 30 vuoden aikana. Suurin syy tähän on väestön ikääntyminen. Vyöruusua esiintyy keskimääräistä enemmän elin- ja kantasolusiirtopotilailla sekä henkilöillä, jotka sairastavat pahanlaatuisia veritauteja tai autoimmuunisairauksia. Tauti on myös heillä usein vakavampi ja sen komplikaatiot ovat yleisempiä.
Vesirokko voi aiheuttaa aikuisena vakavan taudinkuvan
Vesirokon ilmaantuvuus Suomessa on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun vesirokkorokotus otettiin osaksi kansallista rokotusohjelmaa vuonna 2017. Sen jälkeen rokotusta on tarjottu maksutta kaikille vuonna 2006 ja sen jälkeen syntyneille. THL on nyt ehdottanut, että vesirokkorokon täydennysrokotusta tarjottaisiin niille harvoille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet kahta vesirokkorokotusta.
Vesirokkovirus tarttuu tyypillisesti ihmiseen ensimmäisten kymmenen elinvuoden aikana, joten vain pieni osa väestöstä altistuu taudille aikuisena. Lähes kaikki yli 50-vuotiaat ovat sairastaneen vesirokon. Lapsena sairastettu tauti voi olla hyvin lieväoireinen, mutta se antaa silti elinikäisen suoja. Aikuisena vesirokko voi aiheuttaa vakavan taudinkuvan etenkin immuunipuutteisille ja myös komplikaatioiden riski kasvaa iän myötä.
Vesirokko on tavanomaista vaarallisempi raskaana olevalle äidille, sikiölle ja vastasyntyneelle lapselle, joten rokotusohjelman täydennys on tärkeä keino pyrkiä estämään raskaudenaikaisia vesirokkotartuntoja. Asevelvollisista osa on edelleen vesirokolle alttiita. Koska varuskunnissa tartunnat leviävät herkästi, rokotusohjelman täydennyksellä mahdollistettaisiin vesirokkorokotusten toteutus myös puolustusvoimissa.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on puoltanut molempia THL:n esityksiä. Vesirokkorokotuksen osalta asetusmuutos on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian ja vyöruusurokotuksen osalta se tulisi voimaan 1.2.2027.
Jokainen vesirokon sairastanut on viruksen kantaja
Iän myötä puolustusjärjestelmä heikkenee, ja aiemmin sairastetun vesirokon virus voi aktivoitua uudelleen. Se herää selkäytimen hermosolmukkeissa, kulkee hermoja pitkin iholle ja näkyy lopulta vyöruusuna. Immuniteettia heikentävät sairaudet ja lääkehoidot kuten syöpä, HIV, glukokortikoidit ja solunsalpaajat voivat johtaa vyöruusun kehittymiseen jo aiemmin. Nykyisin noin 20 % ihmisistä sairastuu elinaikanaan vyöruusuun, mutta väestön vanhenemisen myötä tautitaakka kasvaa.
Merkittävin vyöruusuun liittyvä kliininen ongelma on vyöruusunjälkeinen hermosärky. Kolmannes yli 70-vuotiaista vyöruusupotilaista kärsii vakavasta ja pitkäkestoisesta hermosärystä, johon käytettävissä olevat hoidot eivät juuri tehoa. Potilaista puolet kärsii kivusta vielä vuoden kuluttua. Viruslääkkeet tehoavat vyöruusuihottumaan, mutta eivät juurikaan vaikuta vyöruusunjälkeisen hermosäryn esiintymiseen. Vyöruusuun voi myös liittyä yleisinfektio, aivokalvotulehdus tai enkefaliitti ja vakava silmätulehdus.
