Olisiko kaasuauto sopiva vaihtoehto

Vähäpäästöinen kaasuauto on monelle uusi tuttavuus. Pienemmällä akkukapasiteetilla varustettuihin sähköautoihin ja plug-in-hybrideihin verrattuna yhdellä kaasutankkauksella kulkee useamman sadan kilometrin taipaleen ja matka jatkuu joustavasti bensiinillä kaasutankkausverkoston ulkopuolellakin.

Suomessa viime vuonna uusina rekisteröidyistä 120 499 henkilöautoista noin 1200 eli vain yksi prosentti edusti kaasuautoja, joskin niiden osuus tuplaantui edellisestä vuodesta. Vastaavasti viime vuonna tuotiin ulkomailta lähes sama määrä käytettyjä kaasuautoja.

‒ Meillä on jatkuvasti valikoimissa useita kymmeniä kaasuautoa. Viimeisten parin vuoden aikana kiinnostus niitä kohtaan on selvästi lisääntynyt saatavuuden, vähäpäästöisyysajattelun ja laajentuneen tankkausasemaverkoston myötä, kertoo autoliikkeen maajohtaja Tommi Iiskonmäki.

Kaasuautoja valmistavat monet tunnetut automerkit, kuten Skoda, Volkswagen, Audi, Mercedes-Benz, Seat ja Opel.

‒ Myymälässä huomaa, että kaasuauto on monille vielä tuntematon vaihtoehto, mutta johon halutaan mielellään tutustua. Suomessa myytävät kaasuautot ovat niin sanottuja bi-fuel-malleja, mikä tarkoittaa sitä, että autossa on reilun kokoinen kaasutankki sekä bensatankki, jonka koko vaihtelee noin 10-50 litran välillä automallin mukaan, automyyjä Harri Ijäs kertoo.

Useimpien kaasuautomallien kaasutankillisella taivaltaa jo 300-500 kilometrin matkan, ja automallin bensatankin koosta riippuen kohtuullisen kilometrimäärän myös bensiinillä.

Tehdasvalmisteisen auton kaasutankki on usein sijoitettu siten, että se ei vie tavaratilaa. Bensiini- tai dieselkäyttöiseen autoon voidaan jälkikäteen asentaa kaasun käytön mahdollistava järjestelmä säiliöineen, jolloin auto käyttää kaasua alkuperäisen voimanlähteen rinnalla. Jälkiasennettava tankki on sijoitettu yleensä tavaratilaan.

Kaasutankkausverkosto laajentunut viime vuosina

Vähäpäästöistä autoilua ja edullisia käyttökustannuksia painottavat autoilijat voivat ajaa pääsääntöisesti kaasulla, jos he liikkuvat eteläisessä tai läntisessä Suomessa. Kaasutankkausasemien verkosto on kuitenkin laajentunut viime vuosina huomattavasti. Bensiinin ansiosta matka jatkuu automaattisesti, jos kaasu loppuu eikä matkan varrelta löydy kaasutankkausasemia.

Monille sähköauto voi olla vielä ajatuksena kaukainen, jos toimintasäde ei palvele omia ajokilometrejä ja helppoa latausmahdollisuutta ei ole saatavilla. Kaasuauton tankkaus voi tuntua tutummalta ja vaivattomammalta. Se tehdään asemilla samoin kuin bensiinitankkaus ja kestokin on samaa luokkaa. Tankkaus on myös turvallista.

Edullisempaa ja vähäpäästöistä autoilua

Kaasuauton käyttövoimavero on noin 200 euroa vuodessa, mutta kaasulla ajaminen tulee edullisemmaksi kuin bensalla tai dieselillä.

Käytetty kaasu on joko maakaasua tai biokaasua. Kaasutankkausasemilta voi tankata haluamaansa kaasua. Hinnat on ilmoitettu vertailulitrahintoina bensiiniin. Maakaasu maksaa noin 0,85 litralta verrattuna bensiiniin ja biokaasu taas noin 0,95 litralta verrattuna bensiiniin.

Biokaasu on uusiutuva polttoaine, jolla voi vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä jopa 85 prosenttia. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 prosenttia alemmat kuin bensiinin.

Kaasuauton huolto ei juuri poikkea bensa- tai dieselauton vastaavasta, ja huolloilla on melko samanlainen hintataso. Vuosihuollossa tarkistetaan myös kaasutankkien kunto. Kaasua käyttävä auto vastaa ominaisuuksiltaan ja suorituskyvyltään bensiiniautoa.

Käytettyjen kaasuautojen hankintahinta on melko lähellä vastaavia bensiini- ja dieselautoja, mutta vuosikustannuksissa säästää tankkauskuluissa, varsinkin jos kilometrejä tulee vuositasolla kymmeniä tuhansia.

Katso myös

Sähköautojen julkisessa latausinfrassa näkyy kehitystä

Sähkökäyttöisiä henkilö- ja pakettiautoja palveleva latausinfrastruktuuri laajenee jatkuvasti. Raskaille ajoneuvoille soveltuvan latausinfrastruktuurin ja myös vetytankkausasemien …