Itä-Suomen poliisi on aloittanut maastoliikenteen- ja erävalvonnan valvonnan. Valvontaa tehdään ympäri Itä-Suomea. Poliisi valvoo myös nopeuksia kelkkareiteillä ja jääalueilla.
Kelkkailijoiden on hyvä tietää, että pienestäkään nopeusylityksestä maastossa tai jääalueella ei anneta liikennevirhemaksua, vaan seurauksena tulee päiväsakkoja. Tiealueilla tapahtuvaan kelkkailuun puututaan kelkkapartioiden lisäksi myös auto partioinnin yhteydessä.
– Valvonnassa kiinnitetään huomiota moottorikelkan kuljettajan ja kelkan kuntoon sekä tarkastetaan paperit eli ajokortti ja kelkan rekisteriote. Vähintään T-luokan ajokortti vaaditaan aina tienylityksissä ja virallisilla kelkkareiteillä, kertoo Itä-Suomen liikennepoliisin ylikomisario Petri Pahkin.
– Olemme tällekin talvelle saaneet kansalaisilta jonkin verran valvontapyyntöjä luvattomasta ajamisesta alueilla, joissa kelkkailu ei ole sallittua. Näihin pyyntöihin tulemme myös parhaamme mukaan vastaamaan, Pahkin kertoo.
Kuljettaja on turvallisuuden avaintekijä
– Turvallisuuden kannalta tarkasteltuna kuljettaja muodostaa keskeisen tekijän. Vain harvoin onnettomuudet johtuvat jostain muusta kuin kuljettajalähtöisestä syystä. Kun kuski pitää kelkkansa sekä itsensä ajon edellyttämässä kunnossa, on riski onnettomuuteen joutumiseen tavanomaista pienempi, Petri Pahkin sanoo.
Moottorikelkkailu ja alkoholi eivät sovi yhteen. Lainsäädännöllä on asetettu rajat kelkkailullekin, jotka on syytä tietää. Ei ole tietenkään väärin huolehtia siitä, että myöskään kaveri ei riko sääntöjä.
– Alkoholin nauttiminen heikentää henkilön arviointikykyä. Tämä on syytä pitää aina mielessä. Moottorikelkkailussa pienikin arviointikyvyn lasku voi johtaa tilanteeseen, josta selviäminen ei enää ole omissa käsissä. Samaan lopputulemaan voi myös johtaa turhien ja tyhmien riskien ottaminen moottorikelkkailtaessa eli se kuuluisa maalaisjärki on syytä pitää mukana, Petri Pahkin muistuttaa.
Moni kelkkailija on joutunut pulaan siksi, että jossain vaiheessa on harkintakyky hetkeksi pettänyt. Kelkkailijan on hyvä pitää mielessä, että onnettomuuksista valtaosa tapahtuu jääalueilla. Kaikki riskitekijät on syytä olla mielessä silloin, kun jäillä liikutaan. Jää voi olla heikkoa ja paksuillakin jäillä voi olla sulia paikkoja. Jäällä tuuli pääsee puhaltamaan ja kinokset voivat olla suuria. Vaikka jääalueilla saakin ajaa vauhdikkaammin, on aina varottava myös tuttuja paikkoja. Jäätien auraaminen saa aikaan penkan, joihin suurella nopeudella ajo voi olla kohtalokasta.
Moottorikelkkailu ei ole riskitöntä
Vuosittain koko Suomessa kuolee 10-20 moottorikelkkailijaa ja loukkaantuu 400-500. Tyypillisin kelkkaonnettomuus tapahtuu jäällä ja suurin syy kuolemaan on hukkuminen. Suurin osa kuolleista on alkoholin vaikutuksen alaisena. Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa menehtyi hukkumalla viime vuonna yksi kelkkailija ja Etelä-Savossa yksi kelkkailija ja yksi ”mönkkärikuljettaja” törmäyksissä jääalueella. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli useita, näistä kaikista poliisilla ei ole tarkempaa tietoa. Loukkaantumisia tulee usein ulosajoissa uralta tai törmäämisestä esteisiin muualla.
– Kelkkailun turvallisuusharha saattaa muodostua siitä, että kelkoilla liikutaan maastossa eikä autoliikenteen joukossa. Meno on ikään kuin vapaampaa ja maasto antaa anteeksi kuljettajan tekemiä virheitä, niin ei tietenkään ole. Tiedetäänkin tapauksia, joissa kelkkailija on maastossa törmännyt hirveen tai peuraan, Pahkin kertoo.
Ennakoiva ajotapa on hyvän kuljettajan tavaramerkki. Kuten muussakin liikenteessä, niin myös moottorikelkkailussa on jatkuvasti seurattava mitä ajoympäristössä tapahtuu. Ei riitä, että kuljettaja seuraa ainoastaan edellä ajavan perävaloa vaan koko näyttämön tulee olla seurannassa. Ajouralla voi olla este, kuoppa tai oja, jota ennen on saatava kelkka pysähtymään myös huonon näkyvyyden vallitessa. Jos säikähdät vastaantulijaa, ajat liian suurella nopeudella.
Muistilista moottorikelkkailun säädöksistä
Kuljettajan vastuuseen kuuluu huolehtia siitä, että rekisteriote, ajokortti sekä mahdolliset uraluvat ovat mukana. Myös muiden sääntöjen tunteminen on hyvän moottorikelkkailukulttuurin perusta.
– Erityisen tarkkana tulisi olla myös siinä, että moottorikelkkaa ei luovuteta henkilölle, jolla ei ole ajo-oikeutta tai ajokykyä. Osaamattoman tai vajaakykyisen käsissä moottorikelkka on vaarallinen, ei ainoastaan kuljettajalle vaan myös muille, Pahkin muistuttaa.
Kuka saa ajaa?
- Moottorikelkkaa saa ajaa 15 vuotta täyttänyt henkilö.
- Virallisella moottorikelkkareitillä, tietä ylitettäessä tai lain sallimissa erityisissä poikkeustilanteissa tiellä ajettaessa moottorikelkan kuljettajalla tulee olla vähintään T-luokan ajokortti.
- Ajokorttiluokat A1-, A2-, A- ja B- luokka sisältävät T-luokan ajo-oikeuden. AM luokan ajo-oikeudet (esim. mopokortti, mopoautokortti) eivät pidä sisällään T-luokan ajo-oikeutta.
- Poikkeuksen säännöstä muodostaa alue, joka voidaan sulkea esimerkiksi ajoharjoittelua varten. Tällä alueella myös alle 15-vuotias saa harjoitella turvallista kelkkailua. Oma pihapiiri tai esimerkiksi peltoalue eivät täytä suljetun alueen kriteerejä. Suljetuksi alueeksi katsotaan esimerkiksi aidoilla rajattu alue, jolle pääsyä voidaan rajoittaa.
Kelkkailijan varusteet ja nopeusrajoitukset
- Kypärä on pakollinen ajovaruste moottorikelkan kuljettajalla ja kyydissäolijalla
- Moottorikelkan suurin sallittu nopeus maastossa maa-alueella on enintään 60 km/h
- Poikkeustapauksessa tiellä ajettaessa suurin sallittu nopeus on 40 km/h
- Jääpeitteisellä vesialueella suurin sallittu nopeus on enintään 80 km/h, mutta kelkkauralla 60 km/h
- Jos kelkkaan on kytketty reki, jossa kuljetaan henkilöitä, suurin sallittu nopeus on 40 km/h
Matkustajan kuljettaminen
Moottorikelkan kyydissä olevan tulee pitää kypärää päässään. Umpinaisessa reessä matkustavan ei ole pakollista käyttää kypärää, sen sijaan avonaisessa reessä tulee käyttää kypärää. Kelkalla saa kuljettajaa maksimissaan yhtä matkustajaa, mikäli matkustajalle on olemassa istuin ja jalkatuet, sekä rekisteröintitodistuksessa tämä sallitaan. Mikäli rekisteröintitodistuksessa ei ole mainintaa matkustajamäärästä, on määräävänä tekijänä istuimen ja jalkatukien olemassaolo.
Moottorikelkalla saa ajaa
• Virallisilla moottorikelkkailureiteillä.
• Kuntien ja Metsähallituksen ylläpitämillä moottorikelkkaurilla.
• Maastossa liikkuminen kelkalla vaatii aina maanomistajan tai maanhaltijan luvan, omalla maa-alueella liikuttaessa lupaa ei tarvita. Metsähallituksen kelkkaurilla tarvitaan Metsähallituksen uralupa. Epävirallisilla moottorikelkkaurilla lupakäytäntö vaihtelee alueittain. Erillistä lupaa ei tarvita virallisilla moottorikelkkareiteillä ja jääpeitteisillä vesialueilla liikuttaessa.
Tiellä moottorikelkalla ajaminen on pääsääntöisesti kiellettyä
- Moottorikelkalla ei saa ajaa tiellä, tiealueella, jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, eikä tien pientareella. Tiealueeksi katsotaan tien pientareet ja tiealue rajoittuu vielä kahden metrin etäisyydelle tien vierellä olevan ojan tai luiskan ulkosyrjästä. Tiellä ajamisen kielto siis ulottuu kauemmaksi, kuin tien aurattu osuus. Se käsittää yksinkertaistettuna tieuran lisäksi tien auratun penkan, ojan ja tien luiskan.
- Moottorikelkalla saa kuitenkin ylittää tien, jos esimerkiksi moottorikelkkaura jatkuu tien toisella puolella. Tietä saa moottorikelkalla käyttää silloin, jos moottorikelkan kuljettaminen tiealueen ulkopuolella on maaston vaikeakulkuisuuden vuoksi mahdotonta. Tyypillinen tilanne on esimerkiksi paikka, jossa käytetään siltaa sulan joen ylittämiseen. Tällöinkin on ensisijaisesti käytettävä tien auraamatonta osaa.
- Tankkauspisteelle on luvallista ajaa, mikäli tankkauspiste sijaitsee uran välittömässä läheisyydessä.
- Tiellä ajettaessa reessä ei saa olla matkustajaa.
- Metsäautotiellä saa lumipeitteen aikana ajaa moottorikelkalla, mikäli metsäautotien pitäjä on erikseen sulkenut ko. tien muilta moottorikäyttöisiltä ajoneuvoilta.
- Rattijuopumussäännökset koskevat myös kelkkailijaa. Rattijuopumuksen raja on 0.5 promillea ja törkeän rattijuopumuksen raja on 1.2 promillea.
- Moottorikelkkailureitillä on noudatettava tieliikennelain määräyksiä, reitillä on oikeanpuoleinen liikenne
- Maastossa liikkuessa tulee välttää vahingon ja haitan aiheuttamista luonnolle ja muulle ympäristölle, kiinteistöille ja luontaiselinkeinolle sekä tarpeettoman häiriön aiheuttamista asutukselle ja muulle ympäristölle.
- Moottorikelkka on rekisteröitävä ja se on myös liikennevakuutettava. Rekisterikilpi on kiinnitettävä moottorikelkkaan ja rekisteröintitodistus on pidettävä mukana, kun moottorikelkalla liikutaan.