Extralehdet Extralehdet
Merikotka on maamme suurin petolintu. Laji oli Suomessa sukupuuton partaalla 1970-luvulla. Vuonna 1975 poikasia kuoriutui ainoastaan neljä. Merikotkaa on vainottu kautta aikojen. Tänä vuonnakin on tullut ilmi tapauksia joissa merikotkia on ammuttu ja niiden pesäpuita kaadettu. Merkittävimmät kuolinsyyt ovat kuitenkin lyijymyrkytykset, reviiritappelut ja sähkölinjoihin lentäminen.
Suomessa syntyi tänä vuonna noin 450 merikotkan poikasta, joka on samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä vuosina. Merikotkien määrä on lisääntynyt pitkään koko Suomessa. Suomenlahdella ja Perämerellä kanta kasvaa edelleen. Kannan kasvu on pysähtynyt monilla saaristo- ja rannikkoalueilla, jotka ovat olleet lajin tärkeimpiä esiintymisalueita, kuten Ahvenanmaa, Saaristomeri, Satakunta ja Merenkurkku, selviää WWF:n merikotkatyöryhmän tekemistä laskennoista.
”Vakaan kannan alueilla reviirejä autioituu ja uusia syntyy suunnilleen yhtä paljon. Ravinnon saatavuus yleensä rajoittaa kannan kasvua”, WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki sanoo.
Sisämaasta paljastuu vuosittain joitakin uusia merikotkan reviireitä. Esimerkiksi Pohjois-Savosta löydettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa poikasia. Sisämaassa kanta on kuitenkin edelleen hyvin harva. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan järvimaakunnista ei tunneta lainkaan merikotkan pesiä.
”Tulevina vuosina uusia reviirejä on odotettavissa etenkin alueille, joilla kanta on tähänkin asti kasvanut sekä maakuntiin joista ei tänä vuonna löydetty asuttuja pesiä”, Lokki sanoo.
Merikotkakannan seurannan järjestää WWF:n merikotkatyöryhmä, jonka vapaaehtoiset inventoijat käyvät vuosittain läpi yli tuhat vihjettä ja ennestään tunnettua pesäpaikkaa. Lapissa Metsähallitus osallistuu merkittävällä panoksella inventointiin.
Merikotka antaa tärkeää tietoa
”Merikotka kertoo meille tärkeää tietoa Itämeren tilasta, sillä huippupetona se reagoi ensimmäisten joukossa ympäristömyrkkyjen lisääntymiseen. Viisikymmentä vuotta sitten merikotkakannan romahdus Itämeren rannikoilla paljasti DDT:n ja PCB:n myrkyttäneen meren ravintoketjuja. Nyt seurataan tarkasti etenkin lyijyn esiintymistä merikotkissa. Merikotkien sairastuminen on kahtena viime talvena tuonut päivänvaloon myös lintuinfluenssan ajoittaisen leviämisen Suomeen”, WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander sanoo.
Terveydentilaltaan heikentyneitä ja kuolleina löydettyjä merikotkia tutkimalla saadaan tärkeää tietoa ympäristön tilasta, joka saattaa vaikuttaa myös ihmisten altistumiseen samoille taudeille ja ympäristömyrkyille. Kuolleena löydetyt merikotkat toimitetaan Eviraan muun muassa myrkkyanalyysejä varten.
Pesintään viittaavista merikotkahavainnoista ja poikkeavasti käyttäytyvistä tai kuolleista merikotkista pyydetään ilmoittamaan sähköpostitse osoitteeseen merikotka@wwf.fi.
