Extralehdet Extralehdet
Suomalaistutkimus osoittaa, että jo puoli tuntia kevyttä liikuntaa viikossa suojaa tehokkaasti tappavimmalta aivoverenkiertohäiriöltä, lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta. Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto (SAV) on aivoverenkiertohäiriöistä kaikkein tappavin, jopa puolet sairastuneista kuolee kuukauden kuluessa.
Sairaudelle altistavia tekijöitä etsitty kuumeisesti ympäri maailmaa viimeisten vuosikymmenien ajan. Aikaisemmin tupakoinnin ja korkean verenpaineen on todettu nostavan riskiä sairastua SAV-vuotoon, liikunnan vaikutuksista on ollut vain vähän tutkimusnäyttöä.
Suomalainen seurantatutkimus selvitti noin 70 000 suomalaisesta koostuvan FINRISKI-aineiston avulla liikunnan vaikutusta SAV-riskiin. Tulosten mukaan jo puoli tuntia kevyttä liikuntaa viikossa laskee SAV-riskiä noin viidellä prosentilla, ja hyöty kasvaa samassa suhteessa lisääntyneen liikunnan kanssa. Hyöty on mahdollista saavuttaa myös esimerkiksi liikkumalla työmatkat kävellen, pyörällä tai vaikkapa hiihtäen.
– Jo kevyt hikiliikunta, kuten puolen tunnin kävely- tai pyöräilylenkki neljänä päivänä viikossa, laskee SAV-riskiä noin 20 prosenttia iästä ja sukupuolesta riippumatta, kertoo lääkäri Joni Lindbohm.
– Sinällään löydös ei ole yllättävä, koska liikunnan tiedetään olevan hyväksi myös monen muun sydän- ja verisuonitaudin ehkäisyssä. Hyödyn suuruus ja laaja-alaisuus eri ihmisjoukoilla oli kuitenkin positiivinen yllätys.
Suhteessa muihin SAV:n riskitekijöihin, tupakointiin ja korkeaan verenpaineeseen, lisääntyneen liikunnan vaikutus on niin ikään tutkimuksen mukaan suotuisa. Etenkin tupakoitsijoilla liikunta laskee riskiä jopa noin kaksi kertaa enemmän kuin muulla väestöllä.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että tupakointi on edelleen SAV:n tärkein riskitekijä ja tupakoinnin lopettaminen ensisijainen keino ehkäistä taudin ilmaantuvuutta, sanoo Lindbohm.
SA-vuodoista suurin osa on peräisin aivovaltimopullistumien eli aneurysmien repeämisestä, jolloin veri vuotaa pääasiassa aivojen isoimmista valtimoista aivokalvojen väliseen tilaan nostaen kallonsisäistä painetta sekä heikentäen aivojen verenkiertoa.
– Vaikka liikunnan tuottaman hyödyn biologisesta vaikutusmekanismista ei SAV:n kohdalta ole tarkkaa tutkimusnäyttöä, liittynee alentunut riski elimistön yleisen – ja siis myös aivovaltimoiden seinämien – tulehdustilan vähenemiseen, kertoo neurokirurgi Miikka Korja.
SAV-riskin minimoimiseksi tärkeintä on lopettaa tupakointi, hoitaa verenpaineensa kohdalleen ja liikkua säännöllisesti, Lindbohm ja Korja summaavat.
Aivokalvon alainen verenvuoto (SAV)
Aivokalvon (tarkemmin lukinkalvon) alaisen verenvuodon ammattilyhenne on SAV, joka tulee sanasta subaraknoidaalivuoto. Aivokalvoja on kolme, joista yhden (nimeltään araknoideakalvo eli lukinkalvo) alaiseen tilaan veri vuotaa.
Koska veri purkautuu aivokalvojen alle eikä aivokudoksen sisään, oireet ovat täysin erilaiset kuin aivoverenvuodossa aivohalvauksessa (aivoinfarkti). Tyypillinen oire on äkkiä alkava kova ja hellittämätön päänsärky. Usein siihen liittyy pahoinvointia ja oksentelua, niska tuntuu jäykältä ja silmissä on valonarkuutta. Voi esiintyä myös kouristeluja ja tajuttomuutta. Joskus harvoin ilmenee halvausoireita.
Oireiden voimakkuus vaihtelee paljon. Potilaalle voi syntyä nopeasti syvä tajuttomuus, ja toisessa ääripäässä on taksilla lääkäriin saapuva hyväkuntoinen potilas.
