Liikunta yhdistettynä elintapaohjaukseen tehostaa vaikeasti lihavien henkilöiden painonpudotusta, painonhallintaa ja sokeriaineenvaihduntaa. Liikunnan tulisikin kuulua myös vaikean lihavuuden hoitoon heti alusta alkaen.
Kaksivuotisessa tutkimuksessa jaettiin 120 työikäistä vaikeasti lihavaa kolmeen eri ohjaus- ja kontrolliryhmään. Kaikki ohjausryhmään kuuluvat saivat samanlaisen henkilökohtaisen ohjauksen, johon sisältyi ensimmäisen vuoden aikana 14 tapaamista henkilökohtaisen valmentajan tai ravitsemusterapeutin kanssa ja toisena vuonna neljä tapaamista.
Ohjauksen lisäksi kaksi ohjausryhmää osallistui kolmen kuukauden ohjattuun liikuntaharjoitteluun, joka perustui kevyellä vastuksella toteutettuun kiertoharjoitteluun. Toisella ryhmällä harjoittelu toteutettiin heti painonpudotuksen alussa ja toisella kuuden kuukauden kohdalla. Tavoitteena oli saavuttaa painonpudotustavoite ensimmäisen vuoden aikana ja ylläpitää saavutettu paino toisen vuoden ajan.
Kaikki ohjausta saaneet pudottivat painoaan merkittävästi ja pystyivät ylläpitämään saavutetun painon kahden vuoden seurannan ajan. Parhaiten onnistuivat liikuntaharjoitteluun osallistuneet ja erityisesti he, joilla liikunta oli ohjelmassa alusta lähtien. Heillä, joilla liikuntaharjoittelu oli heti painonpudotusjakson alussa, paino oli kahden vuoden seurannassa 8,5 kg (8.7 %) ja vyötärönympärys 8,8 cm lähtötasoa alhaisempi. Sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnassa tapahtui kaikissa ohjausryhmissä positiivisia muutoksia, suurimpia liikuntaryhmissä mukana olleilla.
Julkaistu tutkimus vahvistaa liikunnan keskeistä merkitystä myös vaikeasti lihavien henkilöiden painonpudotuksessa ja painonhallinnassa. Tutkimuksessa kehitetty malli tuo uusia työkaluja terveydenhuollon toimijoiden käyttöön.
Suomalaisista yli 30-vuotiaista naisista 63 % on ylipainoisia ja miehistä 72 %. Erityisesti keskivartalolihavuus liittyy useisiin kansansairauksiimme, kuten tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.