Extralehdet Extralehdet
Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on arvioinut liikenteen verotuksen uudistamistarpeita valtiontalouden ja ilmastotavoitteiden kannalta hallituskautta pidemmällä aikajaksolla. Työryhmän selvityksen mukaan liikenteen verotulot laskevat liikenteen sähköistymisen myötä, mikä edellyttää muutoksia verotukseen.
Työryhmä on kiinnittänyt selvitystyössään erityistä huomiota siihen, että vaihtoehdot ohjaavat kustannustehokkaasti päästövähennysten aikaansaamiseen. Vaikutuksia on tarkasteltu sekä vero-ohjauksen alueellisen kohdentumisen ja tulonjakovaikutusten näkökulmasta, mutta myös elinkeinoelämän kustannusten kannalta.
– Liikenteen verotuottojen alenema pitkällä aikavälillä on merkittävä valtiontalouden näkökulmasta. Tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten verotuottojen pudotus katetaan alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja samalla yritysten kilpailukyky turvaten. Polttoaineveroa ei olla tällä vaalikaudella kiristämässä jo tehtyjen päätösten lisäksi, valtiovarainministeri Matti Vanhanen painottaa.
– Pidän luontevana, että tulevaisuudessa polttoainelitrojen verottamisesta siirryttäisiin ajettujen kilometrien verottamiseen. Näin kaikki autoilijat olisivat kerryttämässä verotuloja riippuen siitä, missä ajavat ja onko esimerkiksi joukkoliikennettä saatavilla. Uuden verojärjestelmän luominen vaatii jatkotyötä. Käynnistän selvityksen kilometriverotuksen kokeilusta, jonka tulosten perusteella voidaan tehdä päätöksiä tulevaisuuden liikenneveromallista, Vanhanen jatkaa.
Liikenteen verotulot laskevat voimakkaasti ilman uudistuksia
Työryhmä arvioi, että nykyisillä verotasoilla liikenteen verotulot olisivat vuonna 2030 nimellisesti noin 1,1 miljardia euroa alempana kuin vuonna 2019, mikä tarkoittaisi reaalisesti noin 1,7 miljardin euron vähenemää. Nykyisellä hiilidioksidipäästöihin perustuvalla verotuksella verotuottojen alenemaa voidaan korvata melko rajallisesti.
Jos katsotaan tarpeelliseksi kerätä liikenteestä veroja tulevaisuudessa vastaavasti kuin nyt, ajoneuvoveron tasakorotus olisi hallinnollisesti tehokas ja yksinkertainen tapa. Myös kilometriverotusta on selvitetty, mutta siihen liittyy huomattavia epävarmuuksia, joiden takia toistaiseksi ei ole riittäviä edellytyksiä päättää tällaiseen verotustapaan siirtymisestä.
Päästöohjausta voidaan tehostaa
Työryhmän mukaan polttoainevero on selvästi tehokkain päästöohjauskeino, koska sillä voidaan vaikuttaa liikkumisen määrään ja kulkutapoihin sekä eri ajoneuvojen käyttövoimiin ja niiden energiatehokkuuteen. Vero-ohjauksen tehokkuutta voitaisiinkin parantaa siirtämällä polttomoottori-autojen päästöohjausta vuotuisen ajoneuvoveron perusverosta polttoaineveroon. Työryhmä suosittaa, että polttoaineveroa korotettaisiin ja ajoneuvoveron perusveroa alennettaisiin keventämällä perusveron päästöporrastusta.
Uutta ajoneuvoa hankittaessa kertaluonteisesti maksettava autovero toimii selvästi tehokkaammin päästöohjauskeinona kuin vuosittain maksettava ajoneuvoveron perusvero. Tämä johtuu siitä, että kuluttajat ottavat ajoneuvon hankinnasta päättäessään paremmin huomioon hankintahetken kannustimet kuin vuosien kuluessa verotuksessa realisoituvat kannustimet. Tästä syystä sähköautojen kannustimia olisi aiheellista siirtää ajoneuvoveron perusverosta autoveroon siten, että sähköautojen autoveroa alennettaisiin ja muutos rahoitettaisiin niiden ajoneuvoveroa korottamalla.
Dieselpolttoaineen verotuen pienentäminen laskisi päästöjä
Työryhmä on myös arvioinut päästöohjausta heikentäviä verotukia. Tieliikenteestä olisi saavutettavissa päästövähenemiä pienentämällä dieselpolttoaineen nykyistä verotukea. Jos dieselin verotukea pienennetään, tulisi myös vastaavasti pienentää dieselhenkilöautojen käyttövoimaveroa. Vaikutukset taloudelle olisivat maltillisia, ja tarvittaessa niitä voitaisiin kompensoida esimerkiksi raskaalle liikenteelle.
Päästöohjausta tulisi ylläpitää vuosittain
Polttomoottoriautoilun keskimääräinen verorasitus on alentunut ja jatkaa alenemista, mikä johtuu yleisen hinta- ja tulotason kehityksestä sekä polttoainetehokkuuden parantumisesta. Työryhmä ehdottaa, että päästöohjauksen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi polttoaineverotasoja korotettaisiin vuosittain yleisen hintatason ja polttoainetehokkuuden kehittymisen mukaan. Polttomoottoriautojen verorasitus kilometriä kohden pysyisi tällöin ennallaan, vaikka laskisi suhteessa tulojen kehitykseen.
Raporttia on arvioitu eri tahoilta
Kaupan, teollisuuden ja logistiikan näkökulmasta liikenteen verotuksen kehittäminen on riistäytymässä käsistä, sillä suunnittelu tapahtuu useissa eri työryhmissä ja selvityksissä. Ilman kokonaistarkastelua tehdyt esitykset uhkaavat teollisuuden kilpailukykyä ja investointeja Suomessa:
– Liikenteen vero- ja maksu-uudistus, fossiilittoman liikenteen tiekartta ja muut meneillään olevat toimet on saatava toimimaan yhteen niin, että kansalaiset ja yritykset uskaltavat investoida ja ettei Suomen logistinen kilpailukyky notkahda täysin. Liikenteen vero- ja maksu-uudistuksella on merkittävä rooli Suomen kilpailukyvyn kannalta erityisesti nyt, kun EU-komissio julkaisee kesäkuussa ison lainsäädäntöpaketin liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Liiketoiminta on globaalia, kansallisilla verotoimenpiteillä on rajallinen vaikutus, ja niitä harkittaessa tulee ottaa huomioon Suomen kansainvälinen kilpailukyky liiketoiminnan sijaintivaltiona. Kansallisissa ratkaisuissa on huomioitava, että samaan aikaan EU-tasolta heinäkuussa tulevilla lainsäädäntöehdotuksilla, kuten merenkulun päästökaupalla saattaa olla suuri vaikutus Suomen logistisiin kustannuksiin,korostaa Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopolitiinen asiantuntija Päivi Wood.
Polttoaineveron korotus heikentäisi elinkeinoelämän kilpailukykyä nostamalla kuljetuskustannuksia, sillä raskaalla kalustolla ei ole ajoneuvoveroa, jolla korotus voitaisiin kompensoida. Polttoaineverotuksen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ovat suhteellisen korkeat ja raskaan liikenteen verotaakka kasvaisi noin 170 miljoonalla eurolla
– Liikenne- ja kuljetusalan päästöjen vähentämistä selvittäneiden tiekarttojen perusteella päästöjen vähentäminen ei edellytä polttoaineveron korotuksia, sillä tieliikenteen päästöihin sidottu vero-ohjaus on jo nykyisellään tuntuva, muistuttaa toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.
– Päästöjen vähenemisestä ja käyttövoimamurroksesta johtuva verokertymän aleneminen toisi liikenteen verotason lähelle Ruotsin tieliikenteen verotasoa, joka on kansantalouden kokoon suhteutettuna nykyisin noin 40 prosenttia Suomea alempi, arvioi toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Tavaraliikenteestä noin kaksi kolmasosaa kulkee raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä, joihin ei tällä hetkellä ole tarjolla vaihtoehtoisia käyttövoimia. Raskas liikenne kulkee vielä pitkään dieselillä. Nykyisessä veromallissa dieselin vero on 25,95 senttiä bensiiniä edullisempi litraa kohden. Siitä huolimatta, että Suomessa on jo nyt yksi EU:n korkeimmista dieselin polttoaineveroista, kutsutaan tätä eroa työryhmän raportissa dieselin verotueksi, ja sitä esitetään poistettavaksi.
– Kyseessä ei ole verotuki vaan elinehto tavaraliikenteelle. Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi on ehdotetut veronkorotukset kompensoitava ottamalla käyttöön ammattidiesel, vaatii SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.
Jos dieselin vero korotettaisiin bensiinin tasolle raportin esittämällä tavalla, Suomi verottaisi dieseliä yli 20 senttiä enemmän litraa kohden kuin yksikään toinen EU:n jäsenvaltio. Raportissa esitetään lisäksi polttoaineveron korottamista 11 sentillä litralta. Muutokset toisivat maanteiden tavaraliikenteelle kokonaisvaikutuksena 510 miljoonan euron vuotuisen lisälaskun. Metsäteollisuus ry:n mukaan tämä nostaisi metsäalan logistiikkakustannuksia vuositasolla jopa 120 miljoonalla eurolla. Kustannusnousua ei voisi viedä tuotehintoihin, sillä metsäteollisuus kilpailee globaaleilla markkinoilla. Seurauksena vientikilpailukyky heikkenisi entisestään.
– Dieselin hinnan korottaminen yhteensä 37 sentillä on raju ehdotus tilanteessa, jossa vientiteollisuuden kustannuksia on muutoinkin jo nostettu, toteaa Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa.
Muutoksia tulee joka tapauksessa mikä on ollut tiedossa jo pitkään, kuten on arvioitu artikkelissa Sähköautoilijoita pitää verottaa
Kun on huijattu ostamaan ylihintainen sähköauto, jonka akut ovat ongelmajätettä, niin sitten rangaistaan veroilla.