Liikenteen päästökauppaa valmistellaan väkisin

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa työryhmän selvittämään liikenteen kansallisen päästökaupan ja polttoaineiden myyntilupajärjestelmän käyttöönottoa. Toisin sanoen valtio ryhtyy suunnittelemaan, miten se rahastaisi polttoaineyhtiöitä oikeudesta myydä polttoainetta. Kerättyä tuottoa jaettaisiin poliittisin perustein.

Kaikella näyttää olevan kova kiire. Säädökset halutaan käyttöön jo ensi vuonna. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL hämmästelee kiirettä tärkeässä asiassa ja listaa, missä suunnitelma menee vikaan. Liikenne- ja viestintäministeriön esittämä tieliikenteen päästökauppa ja myyntikiintiöjärjestelmä eivät voi toimia kansallisena ratkaisuna kilpailukykysyistä, arvioi SKAL.

Päästökauppajärjestelmässä polttoaineen jakelija ostaisi valtiolta myytävää fossiilista polttoainemäärää vastaavan, hiilisisältöön sidotun jakeluoikeuden huutokaupalla. Jakelijat siis ostaisivat valtiolta oikeuksia myydä polttoainetta Suomessa. Oikeuksia olisi tarjolla rajallinen määrä, jota kiristettäisiin vuosi vuodelta.

SKAL listaa liikenteen kansallisen päästökaupan keskeisimmät ongelmat:

• Tavaraliikenteessä käytettävä kalusto on tällä hetkellä lähes täysin dieselkäyttöistä. Vuonna 2030 tavaraliikenteen energiankulutuksesta katetaan SKAL:n arvion mukaan runsaat 95 prosenttia dieselillä. Erityisesti suurimpiin ajoneuvoyhdistelmiin (HCT) ei ole tarjolla vaihtoehtoja nestemäisille polttoaineille.
• Myyntilupajärjestelmä johtaisi väistämättä polttoaineiden hintojen nousuun, joka heijastuisi kuljetuskustannuksiin lisäävästi. Tämä olisi tuhoisaa elinkeinoelämälle ja yritysten investointihalukkuudelle. Investointeja Suomi tässä tilanteessa tarvitsee.
• Ratkaisu olisi järjetön, jos Suomi päästökaupalla rajaisi omille kansalaisilleen ja yrityksille myytävän polttoaineen määrää samalla, kun ulkomainen kuljetuskalusto saapuu maahan tankit täynnä edullisempaa polttoainetta. Ulkomaisen kuljetuskaluston osuus tiestöllämme on noin kymmenen prosenttia tavaraliikenteestä. Järjestelmä vääristäisi kilpailuasemaa suomalaisten kuljetusyritysten vahingoksi.
• Liikenne- ja kuljetusalan toimijat, ml. SKAL, ovat selvittäneet tarvittavat keinot puuttuvien päästövähennysten toteuttamiseksi täysimääräisesti vuoteen 2030 mennessä, kilpailukykyä menettämättä. Järjestöt ovat määritelleet kahdenkymmenen keinon toimenpideohjelman, jonka myötä päästövähennystavoitteet ovat saavutettavissa ilman polttoaineen hinnan keinotekoista nostamista. Järjestöt ovat sitoutuneita näihin toimenpiteisiin.
• Lausuttavana olevan fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan kuljetuskaluston uudistumista vaihtoehtoisille käyttövoimille – kuten sähkö ja kaasu – soveltuvaksi tuetaan kannusteilla. Samanaikaisesti uusiutuvan raaka-aineen määrää nestemäisissä polttoaineissa lisätään kiristämällä jakeluvelvoitetta. Kansallinen päästökauppa myyntikiintiöineen on osin päällekkäinen toimintamekanismi jakeluvelvoitteen kanssa ja tiekartan mukaan se tulisi tarkasteluun siltä varalta, että muut keinot eivät riitä. Miksi sen käyttöönoton valmistelu kuitenkin käynnistetään nyt? Ennen kuin kolmannen vaiheen rajuja keinoja otetaan käyttöön, pitäisi olla kokemusperäistä tietoa muiden keinojen vaikutuksesta.
• Kuljetusyritykset suunnittelevat investointejaan pitkällä tähtäimellä. Yritysten on voitava luottaa siihen, että niiden tekemät investoinnit ovat kannattavia poliittisesta ilmapiiristä riippumatta. Päästökauppajärjestelmän kiireinen valmistelu luo epävarmuutta investointinäkymiin.
• Polttoaineiden myyntilupajärjestelmää ei ole käytössä missään muussa EU-maassa. EU-tasolla mietitään parhaillaan jäsenmaita sitovia keinoja päästövähennyksiin. Suomen ei ole syytä kiirehtiä omaa kansallista ratkaisuaan.

– Turhaanko me eri alojen asiantuntijat annamme lausuntoja ja vaikutusarvioita? Päästökaupan valmistelu tulisi keskeyttää ja edetä asiassa selkeästi vaiheittain, jyrähtää SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

Kuljetusyrityksiä edustava SKAL pitää käsittämättömänä, että päästökauppaan liittyvä työryhmä halutaan perustaa kovalla kiireellä, ennen fossiilittoman liikenteen tiekarttaa koskevan lausuntokierroksen päättymistä ja vähennyskeinoja koskevien periaatepäätösten tekemistä.