Liike on paras lääke – Liikunnan hyödyt sairauksien ehkäisyssä

Näinhän sitä on sanottu vuosikymmenet, että liike on paras lääke. Kun katsoo ihmisten ruumiinrakennetta, niin se on vuosikymmenten aikana muuttunut kohtuullisesti. Aikoinaan ihmiset tekivät yksinkertaisesti enemmän ruumiillista työtä, kuin tänä päivänä. Eikä se nuorten sosiaalisuus mediassakaan (some) ole sitä juurikaan helpottanut. Ihmisten kunto on laskenut huomattavasti, jos puolustusvoimien testejä tulkitsee. Ne vaan ovat vajonneet alas.

Toinen asia varmaan on istumatyö. Sitä sanotaankin, että istuminen on kaikkein vaarallisinta hommaa, mitä ihminen kykenee tekemään. Niinhän sitä itsekin häärää koneen ääressä lähes kaikki työpäivät. Ensinnäkin, kun ihminen istuu päivät pitkät, lihasryhmät ovat passiivisia, energiaa ei juurikaan kulu ja se löytää tiensä juuri oikeaan paikkaan – vyötärölle. Taukojumppaa olisikin syytä tehdä työpäivän aikana, koska tuolista ylös nouseminen vaikuttaa positiivisesti verisuonten rakenteisiin sekä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan katkaisemattomaan istumiseen.

Toiseksi istuminen vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimistön rakenteisiin. Suurin osa ihmisistä tekee töitä etukenossa koneella ja tällöin selän välilevyjen etureunat painuvat yhteen ja paine lisääntyy välilevyjen takaosassa puristaen nestettä välilevyjen välistä pois. Tämä saattaa johtaa välilevyjen ja nivelien rappeutumiseen. Huono istumisasento myös venyttää ja heikentää selän takaosan lihaksia, jolloin niiden kyky hoitaa tehtäväänsä selkärankaa tukevina lihaksina heikentyy. Myöskin hartian- ja niskan lihakset joutuvat koville istumatyössä.

Kolmanneksi, lihasten passiivisuuden aiheuttaman energiankulutuksen laskun lisäksi, istumisasennossa paine lisääntyy reiden takaosissa ja lantion alueella. Sitä kautta lantion alueen sekä alaraajojen aineenvaihdunta vaikeutuu entisestään. Istumisella onkin löydetty olevan yhteyttä esim. siittiöiden laadun huonontumiseen sekä paksusuolen syöpään, vaikka mekanismeja ei olekaan osoitettu.

Voidaan siis todeta, että liike on yksi lääkkeistä sairauksiin. Parhaimmassa tapauksessa paras.

(https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/20/mika-siina-istumisessa-niin-vaarallista-asiantuntija-vastaa).

Joten kaikki nyt vaan liikkeelle sieltä penkiltä, että aineenvaihdunta lisääntyy, verisuonet aukeavat, selän ongelmat vähenevät sekä jaloissa virtaa veri. Taukojumppaa päivän aikana. Kerran tunnissa tai kerran ½ tunnissa pientä kävelyä ja päivän aikana 1 kävelylenkki ulkona. Pienikin liikunta vaikuttaa jo mielialaasi, ajatuksesi terävöityvät, stressin tunteesi kevenee ja auttaa unen laatuun

Miten liikuntaa kannattaa harrastaa ja miksi?

Useimmilla iäkkäillä yleiset sairaudet eivät yleensä ole syy lopettaa liikuntaa, vaan nimenomaan syy jatkaa liikkumista: monipuolinen liikunta parantaa kävelykykyä, tasapainoa ja notkeutta sekä helpottaa päivittäisistä toiminnoista suoriutumista.

Liikunta hidastaa lihas- ja luukatoa, parantaa elämänlaatua, ja sillä on edullisia vaikutuksia myös aivotoimintoihin kuten muistiin, huomiokykyyn ja asioiden käsittelynopeuteen. Se saattaa pienentää myös dementian ja Alzheimerin taudin vaaraa.

Liikunta kohentaa toimintakykyä ja liikkumisvarmuutta. Tämä vähentää kaatumisia, mitkä voivat aiheuttaa osteoporoottisia luunmurtumia, joista vaarallisin on lonkkamurtuma.

Kun ikäihmisen liikuntaohjelma on mukautettu hänen toimintakykynsä mukaan ja hänen rajoitteitaan vastaavaksi, sen harrastaminen on sekä mukavaa että hyödyllistä. Liikunta lisää iäkkäille ihmisille elämisen toimintakuntoa.

https://www.kaypahoito.fi/khp00077#s12

Liikunnan terveyshyödyt lapsille

Päivittäinen liikunta on tärkeää lapsen terveelle kasvulle ja kehitykselle. Liikunta muun muassa tukee lapsen luuston kehittymistä ja parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Se myös edistää lasten oppimista ja tukee motoristen taitojen kehittymistä. Liikkuessaan yhdessä muiden lasten kanssa lapsi oppii vuorovaikutustaitoja, reilun pelin henkeä ja toisten huomioon ottamista. Leikkikin voi olla liikuntaa tai liikunta leikkiä. Tästä kirjoitinkin erillisen blogitekstin; Leikin vastakohta on masennus.

Mitä liikuntaa kannattaa harjoittaa?

Terveyskunnon osa-alueet vaikuttavat toinen toisiinsa. Esimerkiksi aineenvaihdunta vaikuttaa kestävyyskuntoon ja kehon koostumukseen. Lihasvoima ja kestävyyskunto puolestaan vaikuttavat aineenvaihduntaan.

Kestävyystyyppinen liikunta laskee sykettä. Myös rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan kannalta edulliset vaikutukset alkavat jo liikunnan aikana ja säilyvät noin kaksi vuorokautta. Lihaskuntoharjoittelu aiheuttaa lisäksi muutoksia hermoston aktiivisuuteen ja vilkastuttaa verenkiertoa paikallisesti.

Lepoverenpaine ja leposyke laskevat jo noin kahden kuukauden kuluttua kestävyystyyppisen liikunnan aloittamisesta. Verenkierto tehostuu, kun hapenkuljetuskyky ja maksimaalinen hapenottokyky kasvavat. Nämä muutokset kestävyyskunnossa ilmenevät noin kolmen kuukauden kuluttua harjoittelun aloittamisesta.

Lihasvoima kasvaa säännöllisellä, nousujohteisella harjoittelulla. Jo muutaman viikon lihaskuntoharjoittelun jälkeen voi huomata voiman lisääntyneen.

Myös luuliikunta on ”tuoretavaraa”, jota ei voi tallettaa pankkiin. Luun rakenne heikkenee kohtalaisen nopeasti liikkumattomuuden aikana. Luun vahvistuminen liikunnan vaikutuksesta puolestaan tapahtuu hitaasti.

Ennen liikunnan aloittamista, kannattaa neuvoja kysyä alan ammattilaiselta. Tarjolla on personal trainereitä, liikunnan ohjaajia ja muita ammattilaisia. Jos ihmisellä on vaikea tai vakava sairaus, kannattaa neuvoa kysyä vielä hoitavalta lääkäriltä liikunnan aloittamisesta.

Liike todella on yksi parhaimmista lääkkeistä. Tähän liitettynä ruokavalio, niin päästään aika pitkälle omassa terveydessä sekä hyvinvoinnissa.

Mukavia liikunnan hetkiä kaikille!

www.jannelaakso.fi