Lainsäädännön arviointineuvosto pitää tärkeänä, että lakiesitykset on kirjoitettu hyvällä yleiskielellä. Ymmärrettävä kieli tukee eduskunnan tiedonsaantioikeutta. Myös tavallisten kansalaisten ja yritysten tulee saada selkoa heitä koskevasta sääntelystä.
Lainsäädännön arviointineuvoston keskeisin tehtävä on antaa lausuntoja hallituksen esitysluonnoksista. Arviointineuvosto arvioi esitysten vaikutusarvioita ja tarkastelee, kuinka laadukkaasti esitysluonnos on valmisteltu.
Arviointineuvoston antamien lausuntojen suosituksista huomioidaan 60 prosenttia osittain tai kokonaan hallituksen esityksissä. Arviointineuvosto on huolestunut, koska noin 40 prosenttia neuvoston lausumista jää kokonaan huomiotta.
– Tulisi selvittää niitä käytäntöjä, joilla ministeriöt ottavat lainvalmistelussa huomioon neuvoston lausunnoissa esitetyt suositukset, ja myös niitä syitä, miksi suosituksia ei noudateta, esittää arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen.
Vuoden 2020 aikana arviointineuvosto on toistuvasti joutunut puuttumaan samoihin asioihin kuin aikaisempinakin vuosina. Erityisesti on kuitenkin kiinnitetty huomiota perusoikeusvaikutusten arviointiin, vaihtoehtoisten ratkaisujen esittämiseen ja arviointiin sekä hallituksen esitysten kieleen.
Hallituksen esitysten ymmärrettävä yleiskieli on hyvän lainvalmistelun olennainen osa. Ymmärrettävä kieliasu osaltaan takaa eduskunnan tiedonsaantioikeutta ja on ehdoton edellytys lain onnistuneelle toimeenpanolle. Arviointineuvosto on useita kertoja huomauttanut, että lainsäädäntöä ei pidä kirjoittaa alan asiantuntijoille, vaan sen kanssa arjessa eläville kansalaisille ja yrityksille.