Joka kolmas suomalainen lukee kirjaa tänäänkin

Suomalaiset ovat ahkeria lukijoita. Samaan aikaan lukeminen ja lukemisen arvot ovat muuttumassa. Elämää lukijana -keruussa koottiin tietoa suomalaisten lukutottumuksista ja lukukokemuksista.

Alustavan aineistokatsauksen perusteella teini-iässä lukeminen joko vähenee tai sitten teinit lukevat paljon ja kaikkea sekaisin, kaunokirjallisuutta Harry Potterista Agatha Christieen ja toisaalta myös tietokirjoja. Lukutaito ja lukemisen halu vaikuttavat periytyvän, sillä keruuvastausten perusteella lapsuuden lukukokemukset ovat merkityksellisiä myöhempää elämää ajatellen. Vastaajat kuvaavat lukemisen tärkeyttä jossain tietyssä kehitys- tai elämänvaiheessa, ja usein kertomuksiin liittyi kuvauksia lukijaesikuvista. Vastaajat kertovat kuinka äiti rakasti kirjoja, vaikka aikaa lukemiseen oli vähän, tai kuinka isoisä luki punavankien leirillä. Lukemisen jaetusta merkityksestä kertovat toistuvat kuvaukset esimerkiksi kirjastokortin saamisesta ja ensimmäisistä itse lainatuista kirjoista. Monen lukijan kertomuksissa lukemisen merkitys kiinnittyi omaan taustaan. Toisille lukeminen on merkinnyt oman perhetaustan ja elämänpiirin syvempää ymmärtämistä ja toisille taas irrottautumista siitä, tietoista pyrkimystä avata ovia toisiin maailmoihin.

Vastaajia oli kaikkiaan 546 ja aineistoa kertyi yhteensä noin kaksi tuhatta sivua. Vastaajat edustavat kaikkia ikäryhmiä, vanhimmat ovat syntyneet 1920-luvulla, nuorimmat 2000-luvulla. Ahkerimpia vastaajia olivat 1940-luvulla syntyneet sekä erityisesti 2000-luvulla syntyneet. 546 vastauksesta yli puolet on yläkouluikäisten vastauksia. Vanhempiin ikäryhmiin kuuluneista noin viidesosa oli miehiä. Koululaisten vastauksissa tytöt ja pojat ovat edustettuina tasaisesti.

Naiset ovat hiukan miehiä ahkerampia lukijoita, mutta kansainvälisesti verraten ero on pieni. Kaikenikäiset ihmiset lukevat, 15-vuotiaat lukevat yhtä paljon kuin 50-vuotiaat, ja ruuhkavuosiaan elävät ehtivät kirjojen pariin muita harvemmin. Suomalaiset ovat erityisen ahkeria kirjaston käyttäjiä. Lainaamme keskimäärin 17,5 kirjaa tai tallennetta vuosittain, mikä on kaksin- tai jopa kolminkertainen määrä muihin Pohjoismaihin nähden. Hyvistä keskiarvoista huolimatta tiedetään, että lukutaitoisesta väestöstä puolet ei lainaa kirjan kirjaa. Tilastot eivät kerro lukemisen laadusta, tavoista tai tottumuksista.