Kuntien käyttötalouden nettokustannukset ovat kasvaneet 32,8 miljardin euron suuruisiksi. Eritoten kasvua oli sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannuksissa.
Sosiaali- ja terveystoimintaan kirjatut nettomääräiset kustannukset kasvoivat vuoden takaisesta 5,1 prosenttia 19,2 miljardiin euroon. Opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannukset kasvoivat 4,0 prosenttia ja olivat 11,5 miljardia. Tilastokeskuksen kuntatalouden tilastointia varten kerättiin tietoja kaikilta Suomen 311 kunnalta ja kaikilta 139 kuntayhtymältä.
Kuntien käyttötalous
Vuonna 2019 kuntien käyttötalouden yhteenlasketut kustannukset olivat 45,4 miljardia euroa, ja ne kasvoivat edeltävästä vuodesta 2,5 prosenttia. Käyttötalouden tuottoja kertyi kunnille kaikkiaan 12,5 miljardia euroa, ja ne vähenivät edellisvuoden tasosta 2,1 prosenttia. Näin käyttötalouden nettokustannuksiksi muodostui 32,8 miljardia euroa. Kaikkien tehtäväkokonaisuuksien nettokustannukset muodostuivat edellisvuotta isommiksi. Nettomääräisten kustannusten kasvu aikaisemmasta tilastovuodesta oli yhteensä 4,4 prosenttia.
Kunnat kirjasivat edellisvuosien tapaan suurimman osan käyttötalouden nettomääräisistä kustannuksista sosiaali- ja terveystoimintaan, ja siihen kohdistui täten 58,6 prosenttia kuntien koko käyttötalouden nettokustannuksista. Sosiaali- ja terveystoimintaan ohjautui vuoden 2019 aikana kustannuksia nettona kaikkiaan 19,2 miljardia euroa, mikä merkitsi 5,1 prosentin kasvua vuotta aiempaan verrattuna. Erikoissairaanhoidon osuus oli suurin suhteessa koko sosiaali- ja terveystoiminnan nettomääräisiin kustannuksiin perusterveydenhuollon muodostaessa toiseksi suurimman osuuden. Erikoissairaanhoitoon käytettiin nettomääräisesti 7,2 miljardia euroa ja perusterveydenhuoltoon 3,4 miljardia euroa.
Toiseksi suurin osuus koko käyttötalouden nettokustannuksista eli 11,5 miljardia euroa aiheutui opetus- ja kulttuuritoiminnan järjestämisestä. Tämän osuus käyttötaloudesta oli 34,9 prosenttia. Opetus- ja kulttuuritoiminnan nettomääräiset kustannukset olivat yhteenlaskettuna 4,0 prosenttia suuremmat vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. Opetus- ja kulttuuritoiminnan tehtäväkokonaisuudessa suurimmat nettokustannukset kirjautuivat perusopetukseen ja toiseksi suurimmat varhaiskasvatukseen. Perusopetukseen ohjautui vuoden 2019 aikana nettona 5,3 miljardia euroa ja varhaiskasvatukseen vastaavasti 3,0 miljardia euroa.
Kuntien muu toiminta, joka pitää sisällään kaiken muun toiminnan sosiaali- ja terveystoimintaa sekä opetus- ja kulttuuritoimintaa lukuun ottamatta, muodosti 2,1 miljardilla eurolla 6,5 prosentin osuuden koko kuntien käyttötalouden nettomääräisistä kustannuksista. Kuntataloustilaston tarkastelussa muun toiminnan kustannukset kasvoivat 0,4 prosenttia edelliseen tilastovuoteen verrattuna.
Kuntayhtymien käyttötalous
Vuonna 2019 kuntayhtymien yhteenlasketut käyttötalouden bruttomääräiset kustannukset olivat 18,3 miljardia euroa ja näitä vastaavat käyttötuotot 18,4 miljardia euroa. Bruttomääräisessä tarkastelussa käyttökustannukset kasvoivat aiempaan vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia eli 1,1 miljardia euroa ja käyttötuotot 6,5 prosenttia eli 1,1 miljardia euroa.
Enin osa kuntayhtymien bruttokäyttökustannuksista ohjautui sosiaali- ja terveystoimintaan, jonka osuus koko käyttötalouden bruttokustannuksista muodostui 76,3 prosentin suuruiseksi. Kyseisen toiminnan bruttokustannukset kasvoivat edellisvuoden tasoon nähden 8,2 prosenttia, ja ne olivat yhteenlaskettuna 14,0 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveystoiminnan bruttokäyttötuotot kasvoivat kaikkiaan 8,5 prosenttia ja olivat niin ikään yhteensä 14,0 miljardia euroa. 3)
Kuntayhtymien käyttötalouden bruttokustannuksista 1,1 miljardia euroa kohdistui opetus- ja kulttuuritoimintaan, jonka yhteenlaskettu osuus käyttötalouden kustannuksista oli 6,1 prosenttia. Opetus- ja kulttuuritoiminnan bruttotuottojen kertymä oli viime loppuun mennessä 1,1 miljardia euroa. Toiminnan kustannukset vähenivät edeltävän vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 0,3 prosenttia vastaavien tuottojen supistuessa 1,2 prosenttia.
- Mari Rantanen palaa sisäministeriksi - 8.11.2024
- Tasavallan presidentti ei vahvistanut tupakkalain muutosta - 8.11.2024
- Varuskunnista paljastui huumausainerikoksia - 29.10.2024