Huonolla muistilla ja heikoilla jaloilla on yhteys

Kävelyvaikeudet ovat kaikkein todennäköisimpiä ikääntyneillä, joilla on heikentyneen jalkojen toimintakyvyn lisäksi myös muistiongelmia. Ikääntyessä sekä fyysisessä että kognitiivisessa toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, ja nämä muutokset ovat usein kytköksissä toisiinsa. Kun jalkojen toimintakyky, kuten lihasvoima ja tasapaino, alkavat heiketä, myös muistiongelmia saattaa ilmetä.

– Muistiongelmat tai heikentynyt jalkojen toimintakyky yksinkin esiintyessään lisäsivät kävelyvaikeuksien vaaraa, mutta kun henkilöllä oli molemmat, kävelyvaikeuksien todennäköisyys nousi jopa kahdeksankertaiseksi terveisiin ikätovereihin verrattuna, tohtorikoulutettava Sini Siltanen tiivistää.

Kun jalkojen lihasvoima, kävelynopeus ja tasapaino olivat heikenneet, riski kävelyvaikeuksien kokemiselle kahden vuoden aikana oli kaksinkertainen, osoittaa Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus.

– Hieman yllättävää oli, että kognitiivisen toimintakyvyn rooli ei ollut seurantatuloksissa yhtä merkittävä. Tämä voi johtua siitä, että muistiongelmia jo alkutilanteessa kokeneiden henkilöiden kognitiivinen toimintakyky heikkeni seurannan aikana entisestään, niin etteivät he pystyneet luotettavasti arvioimaan kävelykykyään enää tutkimuksen loppumittauksissa, Siltanen toteaa.

Kävelykyky on usein edellytys sille, että voimme asioida ja harrastaa kodin ulkopuolella ja liikkua sinne, minne haluamme, silloin kuin haluamme. Kävelyvaikeudet kertovat siis rajoittuneista mahdollisuuksista lähteä ulos kotoa ja siksi niiden ehkäisy on tärkeää.

– Tuloksemme osoittavat, että henkilöt, joilla on ongelmia sekä jalkojen että muistin toiminnan kanssa, ovat suuressa vaarassa menettää toimintakykyään entisestään. Näin ollen liikkumiskykyä edistävien ohjelmien kannattaisi keskittyä erityisesti tähän haavoittuvaan ryhmään. Toisaalta ikääntyneet itse voisivat panostaa paitsi fyysiseen harjoitteluun, myös aivojumppaan, Siltanen kiteyttää.

Tutkimuksessa seurattiin 848:a 75-90-vuotiasta henkilöä kahden vuoden ajan. Tutkittavat saivat itse raportoida, kokevatko he arkielämässään kävelyvaikeuksia liikkuessaan kahden kilometrin matkan.