Extralehdet Extralehdet
Hirvien metsästyskausi alkaa koko maassa lauantaina 12.10. Hirvestyskausi saa hirvet tavallista enemmän liikkeelle, mikä voi lisätä kolarivaaraa. Hirvien lisäksi autoilijoiden riskinä ovat myös muut hirvieläimet, kuten peurat. Hirvieläinkolarin riski on suurin hämärän aikaan.
Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat. Hirvi- ja peurakolareita sattuu kaikkina vuodenaikoina – eniten, kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti. Hirvieläinonnettomuuksista lähes kaksi kolmasosaa ajetaan hämärässä tai pimeässä. Hirvet liikkuvat eniten kiima-aikana loka, marraskuussa. Toinen vilkkaan liikehdinnän aika ajoittuu touko, kesäkuuhun, jolloin hirviemot vieroittavat ylivuotiset vasansa. Nuoret hirvet eksyvät herkästi autoteille yllättävistä paikoista, joissa hirvistä ei välttämättä varoiteta liikennemerkillä.
Tilastoja synkentävät nykyisin erityisesti peurat, joiden määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa kaatolupien lisäämisestä huolimatta. Viime vuoden 12 000 riistaonnettomuudesta yli puolessa kyseessä olikin törmäys valkohäntäpeuraan ja 2000 onnettomuudessa törmäys hirveen.
Painava hirvi aiheuttaa kolarin sattuessa tyypillisesti peuraa isompaa vahinkoa. Peurakolareissa autoihin tulee tyypillisesti pienempää peltivahinkoa ja henkilövahingot jäävät yleensä hirvikolareita vähäisemmäksi.
Väistä hirvieläin peräpuolelta
Yli 70 prosenttia hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä. Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti. Hirvet liikkuvat paljon myös aamuhämärässä. Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat.
Jos hirvi juoksee tielle, niin väistä eläin peräpuolelta. Samalla tulee varoa, ettei ajaudu vastaantulevien kaistalle. Törmäystilanteessa hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot. Hirvi saattaa myös ehtiä auton alta pois, koska se vaihtaa hyvin harvoin kulkusuuntaansa äkillisesti.
