Äänestäjien sosioekonomiset erot ovat kasvaneet

Äänestysaktiivisuuden sosioekonomisten erojen suuruus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin on ymmärretty jopa alan asiantuntijoiden keskuudessa, arvioidaan Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa.

Korkean sosioekonominen aseman, kuten esimerkiksi korkeakoulututkinton, ylemmän toimihenkilöaseman ja suuret tulot, omaavat äänestävät muita todennäköisemmin vaaleissa. Vaikka tilastollinen tutkimus on tukenut tätä tietoa jo lähes sadan vuoden ajan, viime vuosikymmeninä on puhuttu yhteiskuntaluokkien poliittisen merkityksen vähenemisestä ja jopa luokan kuolemasta.

– Moni on jo luullut, että yhteiskuntaluokka ei vaikuta äänestämiseen. Aiempi tutkimus on löytänyt tukea sosioekonomisen aseman selitysvoiman heikkenemiselle äänestysvalinnassa, tutkija Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta toteaa.

Lahtisen väitöstutkimus, joka on linjassa ajankohtaisen kansainvälisen tutkimuksen kanssa, osoittaa että yhteiskuntaluokka selittää edelleen voimakkaasti äänestämistä. Painopiste on siirtynyt äänestysvalinnasta siihen, käykö ylipäätään äänestämässä.

– Erityisen hälyttäviä äänestysaktiivisuuden erot ovat Suomessa varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä koulutusryhmien välillä.

Polttava yhteiskunnallinen ongelma

Suomessa on ollut kansainvälisesti harvinaislaatuinen tilaisuus tutkia äänestysaktiivisuutta poikkeuksellisen tarkasti anonymisoitujen yksilötason äänioikeusrekisterin tietojen avulla.

– Rekisteriaineistoilla on huomattavia etuja aiemmissa tutkimuksissa tyypillisiin kyselyaineistoihin verrattuna. Näitä ovat sosiaalisesta suotavuudesta johtuvan yliraportoinnin sekä vastaajien itsevalikoitumisesta johtuvien harhojen välttäminen sekä suuri aineistokoko.

Lahtisen väitöstutkimus osoitti rekistereihin yhdistetyn kyselyaineiston avulla, että kyselyjen virhetekijöistä johtuen aiempi tutkimus on yleisesti aliarvioinut äänestysaktiivisuuden sosioekonomisten erojen suuruutta.

– Tulos viittaa siihen, että äänestysaktiivisuuden eriarvoisuus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin mitä on aiemmin ymmärretty edes alan asiantuntijoiden keskuudessa, tutkija sanoo.

Merkittävä ylisukupolvisuus

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin joitakin äänestyserojen syntyyn vaikuttavia sekä eroja rajoittavia tekijöitä. Näitä olivat erot perhetaustassa, rahallisissa resursseissa ja terveydessä. Lisäksi tutkittiin työuran aikana tapahtuvan sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksia kaventaa äänestysaktiivisuuden väestöryhmittäisiä eroja.

– Erityisen painavaksi tekijäksi totesimme ylisukupolvisen siirtymän merkityksen äänestämisessä. Paitsi yksilön aikuisiällä saavuttamansa, myös heidän lapsuuden perheensä sosioekonominen asema erottelee äänestysaktiivisuutta yllättävänkin dramaattisesti.

Lahtisen väitöstutkimuksen mukaan niillä nuorilla aikuisilla, joiden vanhemmat eivät olleet suorittaneet perusasteen jälkeisiä tutkintoja, äänestysaktiivisuus oli vain 28 prosenttia. Niistä nuorista aikuisista äänesti 69 prosenttia, joiden vanhemmista ainakin toisella oli ylempi korkeakoulututkinto.

– Suomessa vallitsee periaatteessa yleinen ja yhtäläinen äänestysoikeus, mutta käytännössä kaikki eivät lähde samalta viivalta. Erilaiset taustat tarjoavat hyvin erilaiset lähtökohdat täysivaltaiseen poliittiseen kansalaisuuteen, Lahtinen toteaa.

Esimerkiksi 2015 eduskuntavaaleissa ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri/diplomi-insinööritaso) suorittaneista 30-vuotiaista 86 prosenttia äänesti, kun ainoastaan peruskoulun suorittaneista 30-vuotiaista vain 31 prosenttia. Vaikka äänestysaktiivisuuden kokonaistaso on pysynyt suhteellisen vakaana Suomessa tällä vuosituhannella, ovat sen sosioekonomisen erot varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä kärjistyneet huomattavasti.

Katso myös

Valtioneuvosto muisti kautensa päättävää tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä

Valtioneuvosto kiitti tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä hyvästä yhteistyöstä tasavallan presidentin esittelyn yhteydessä perjantaina 9.2.2024. Niinistön …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x