Suomen ja Viron välisen merirahdin vienti kasvoi viime vuonna

Viron merkitys Suomen viennille on kasvanut ja kasvaa tulevaisuudessakin muun muassa Venäjä-kaupan vähentymisen ja pohjois-etelä-suunnan vientiin tehtyjen investointien takia.

Suomen ja Viron välinen merirahdin määrä kasvoi vuonna 2022, kertoo Viron suurimpia satamia operoiva Port of Tallinn, jonka data kertoo ro-ro-rahdin viennistä ja tuonnista.

Vuonna 2022 Suomi-Viro-akselilla liikkui noin 490 000 roro-rahtiyksikköä, kuten kuorma-autoa tai traileria. Vuonna 2021 lukema oli noin 460 000, ensimmäisenä koronavuonna 2020 noin 395 000.

Volyymi on kasvanut viitenä vuotta putkeen, keskimäärin yhdeksän prosenttia vuodessa. Viime vuonna kasvua nähtiin noin seitsemän prosenttia verrattuna vuoteen 2021, mutta vuoteen 2020 nähden kasvua tapahtui jopa 24 prosenttia. Kasvua on nähty sekä viennissä että tuonnissa.

Näitä raaka-aineita vietiin eniten

Kaikki rahtilaivaliikenne huomioiden Suomesta vietiin viime vuonna Port of Tallinnin satamiin eniten raakaöljyä (562 070 tonnia), soraa (459 434) ja romumetallia  (43 547). Suurinta kasvua on ollut raakaöljyn viennissä, sillä määrä tuplaantui vuodesta 2021. Soran vienti laski vuodesta 2021 13 prosentilla, romumetallin 43 prosentilla.

Virosta Suomeen tuotiin eniten raakaöljyä (214 865), puutavaraa (67 574) ja viljaa (62 697). Huomioitavaa on se, että Venäjän aloittaman sodan takia viljan saatavuus heikentyi maailmalla, mutta Virosta tuotiin Suomeen kolme kertaa enemmän viljaa kuin vuonna 2021.

– Ensisijainen syy viennin kasvun kehitykseen on edelleen Euroopan sisäisen kaupan kasvun lisääntyminen, sähköinen kaupankäynti ja se, että tuotanto sijoittuu jälleen Euroopan Unionin alueelle Aasian sijaan. Venäjän sota on saanut pohtimaan vaihtoehtoisia tavaraliikennereittejä, ja Viro sekä Suomi ovat samassa veneessä – meidän molempien täytyy luottaa enemmän pohjois-etelä-reittiin ja olla enemmän yhteydessä toisiinsa, sanoo Port of Tallinnin toimitusjohtaja Valdo Kalm.

Rahtilaivaliikenne on ollut vilkkainta reitillä Helsinki-Tallinna, mutta Vuosaari-Muuga-reitin merkitys on kasvanut vauhdilla viime vuosina. Tallinna ja Helsinki ovat määrätietoisesti siirtäneet rahtiliikennettä keskustojen ulkopuolelle eli Vuosaareen ja Muugaan, joka sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Tallinnasta. Vuosaaren ja Muugan satamien etuna on hyvät hyvät meri-, juna- ja maantieyhteydet. Myös maa-alueen hyvä saatavuus uusille tuotantoinvestoinneille, lisäarvoa tuoville palveluille tai jakeluun liittyville toiminnoille ovat tärkeitä tekijöitä.

Viron merkitys Suomen viennille kasvaa

Venäjän viennin laskettua selvästi Suomen vienti nojaa vahvasti länteen ja Kiinaan. Suomi-Viro-rahtilaivaliikenteen merkitys on kasvanut etenkin siksi, että Virosta on erinomaiset yhteydet Keski-Eurooppaan. Saksa on Suomen yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista, ja viime vuonna etenkin Alankomaiden-vienti kasvoi isoin harppauksin, kertoo Suomen Tulli.

– Olemme monista syistä osoittautuneet vahvaksi kumppaniksi suomalaisille vientiyrityksille. Yksi tärkeimmistä on, että Viro voi toimia keskuksena palvellakseen Suomen, Skandinavian ja Baltian markkinoita, jossa on tarvittavaa maata uusiin investointeihin. Esimerkiksi länsimaissa sataman varastokapasiteetti on yleensä käytetty loppuun. Toinen merkittävä tekijä on liitettävyys kaikkien satamien meri-, rautatie- ja maantieyhteyksien kautta, sanoo Port of Tallinnin liiketoimintajohtaja Rene Pärt.

– Smart Port -porttijärjestelmä on otettu käyttöön kaikissa satamissamme, mikä auttaa vihreässä siirtymässä. Kaikki asiakkaat voivat nauttia täysin automaattisesta asiakasmatkasta sataman läpi, mikä vähentää matkaan käytettyä aikaa ja samalla CO2-päästöjä.

Tallinnan Satama toimittaa asiakkailleen jo nyt 100 prosenttisesti vihreää sähköä, ja organisaatio investoi voimakkaasti muun muassa merellä olevaan tuulivoimasektoriin. Vuoteen 2025 mennessä Tallinnan satama rakentaa laiturin, joka palvelee merellä olevan tuulipuiston rakentamista ja on samalla yksi Viron vetylaakson aloitteista.

– Viron satamien vetovoima suomalaisten yritysten silmissä on jo korkealla, mutta se vain lisääntyy pohjois-etelä-suunnan vientiin tehtyjen investointien takia. Tuleva Rail Baltica -raide yhdistää Baltian Keski-Eurooppaan, mikä helpottaa ja nopeuttaa Suomenkin vientiä. Raideuudistuksen sosioekonominen hyöty on arvion mukaan yli 16 miljardia euroa. Baltian maiden Amber Train -projekti yhdistää Muugan sataman Virossa Kaunasin rahtiterminaaliin Liettuassa ja vahvistaa pohjois-etelä-liikennettä, Pärt päättää.

Katso myös

S-ryhmä kiittää apteekkikeskusteluun osallistuneita

S-ryhmä aloitti 15. helmikuuta näyttävän yhteiskunnallisen kampanjan, jonka tavoitteena oli herättää keskustelua apteekkimarkkinan nykyaikaistamisesta. Keskustelun …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x