Extralehdet Extralehdet
Verenkiertoelinten sairauksiin menehtyi lähes 19 000 ihmistä, mikä on liki 300 enemmän kuin vuonna 2020. Verenkiertoelinten sairaudet pysyivät suomalaisten yleisimpänä kuolinsyyryhmänä edelleen vuonna 2021, selviää Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.
Kasvaimiin menehtyi 13 550 henkeä. Kasvaimet aiheuttivat lähes joka neljännen kuoleman. Eniten syöpäkuolemia aiheuttivat miehillä keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä ja naisilla rintasyöpä ja keuhkosyöpä.
Kolmanneksi yleisin kuolinsyyryhmä olivat muistisairaudet. Dementiaan (mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli vuoden 2021 aikana 11 500 suomalaista, mikä on lähes 800 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Dementia on oireyhtymä, joka hiljalleen heikentää ja sammuttaa ihmisen elintoimintoja.
Siinä missä verenkiertoelinten sairauksien ja kasvaimien aiheuttama kuolleisuus laski hieman, dementian aiheuttama kuolleisuus kasvoi selvästi, jopa neljä prosenttia.
Dementian ja Alzheimerin taudin aiheuttama kuolleisuus on kasvanut miehillä ja naisilla aiempina vuosina lähes yhtä paljon, mutta vuonna 2021 ikävakioitu dementiakuolleisuus kasvoi miehillä selvästi naisia enemmän.
Tautiryhmään kuolleista suurin osa, lähes kaksi kolmasosaa, oli kuitenkin naisia. Naisten suurempi osuus dementiaan kuolleista johtuu siitä, että naisia on vanhemmissa ikäryhmissä selvästi miehiä enemmän.
Tapaturmakuolleisuus kasvoi
Myös tapaturmaisesti kuolleiden määrä kasvoi vuonna 2021. Tapaturmissa menehtyi yli 2 300 henkilöä, mikä on yli 100 enemmän kuin edellisvuonna. Tapaturmat aiheuttivat neljä prosenttia kaikista kuolemista.
Ikävakioitu tapaturmakuolleisuus kasvoi yli kolme prosenttia vuodesta 2020. Kasvun taustalla oli naisten tapaturmakuolleisuuden huomattava lisääntyminen (10 %). Miesten tapaturmakuolleisuus pysyi lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Tapaturmaisesti kuolleista lähes kaksi kolmasosaa oli kuitenkin edelleen miehiä.
Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Niihin menehtyi kaikkiaan 1 232 ihmistä, mikä on yli puolet kaikista tapaturmissa kuolleista. Kuolemaan johtaneista kaatumisista kaksi kolmasosaa sattui yli 80-vuotiaille.
Kaatumisturmien määrä kasvoi edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia. Erityisesti yli 80-vuotiaiden naisten kaatumisturmat lisääntyivät aiempaan verrattuna. Sen sijaan kuolemaan johtaneet myrkytystapaturmat ja hukkumistapaturmat vähenivät vuodesta 2020.
Alkoholiperäisiin syihin kuolleita aiempaa vähemmän
Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2021 aikana 1 646 henkeä, mikä on 70 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kymmenen viime vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kasvanut tuntuvasti.
Yli 60 prosenttia alkoholikuolemista johtui alkoholin käytön aiheuttamista maksasairauksista.
Koronavirustauti heikensi monisairaita
Henkilöt, joilla koronavirustauti oli myötävaikuttava kuolinsyy, olivat usein monisairaita. Heistä lähes 40 prosentilla peruskuolemansyynä oli sydän- ja verisuonitauti ja noin 45 prosentilla muistisairaus tai syöpä, Tilastokeskuksen yliaktuaari Airi Pajunen sanoo.
Koronavirusrokotteen aiheuttamiin haittavaikutuksiin kuoli kuusi henkilöä. Nuorin menehtynyt henkilö kuului 20–24-vuotiaiden ikäryhmään ja vanhin 90–94-vuotiaiden ikäryhmään. Koronarokotteen haittavaikutus oli lisäksi myötävaikuttavana syynä 15 henkilön kuolemassa.
Valtaosa koronavirustautiin kuolleista oli ikääntyneitä: eniten kuolemia oli 85–89-vuotiaiden ikäryhmässä, ja kuolleista lähes 80 prosenttia oli täyttänyt 70 vuotta.
Lähes puolet koronavirustaudin aiheuttamista kuolemista tapahtui Uudellamaalla. Myös suhteellinen koronakuolleisuus oli Uudellamaalla suurinta, 25,4 kuolemaa sataatuhatta asukasta kohden. Koko maassa vastaava luku oli 17,2.
