Yhä useampi selviytyy syövästä

Syövästä selviydytään yhä paremmin, jopa kaikkein tappavimmista syövistä kuten maksa- ja keuhkosyövistä. Maailman syöpäpäivänä 4.2. voimme iloita Suomen elossaololuvuista, jotka ovat maailman parhaimmistoa.

– Elossaololukujen globaalien trendien seuraaminen on elintärkeää terveydenhoitojärjestelmien tehokkuutta arvioitaessa. Se auttaa myös parempien syövänehkäisymenetelmien suunnittelemista. Arvioinnin kannalta tärkeä merkitys on kansallisella syöpärekisterillä, jonka avulla saadaan tietoa potilaiden selviytymisestä koko Suomessa, kertoo Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila.

Syöpärekisterit ovat tehokkaita ja edullisia työkaluja, jotka tuottavat jatkuvasti arvokasta tietoa sekä syövän ehkäisytoimien onnistumisesta että terveydenhoitojärjestelmien tehokkuudesta. Euroopassa yhden syöpätapauksen rekisteröinti maksaa vähemmän kuin yksi keuhkojen röntgenkuva. Kun Suomen Syöpärekisteri 65 vuotta sitten aloitti toimintansa, vain 20 prosenttia sairastuneista parani.

Syövästä selviäminen vaihtelee maittain

Parhaiten syövistä on selviydytty viimeisten 15 vuoden aikana Suomessa, Norjassa, Islannissa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa vuosien 2010-2014 välillä rintasyöpään sairastuneiden naisten 5 vuoden suhteellinen elossaololuku on 90 prosenttia, verrattuna 66 prosenttiin rintasyöpään sairastuneiden intialaisisten vastaavasta.

Suomessa rintasyöpään sairastuneiden naisten viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 89 prosenttia, joka on Islannin ja Norjan ohella Euroopan suurin. Yleisimmistä syöpätaudeista Suomessa selvittiin hyvin myös eturauhasen syövästä (93 prosenttia) ja paksusuolen syövästä (65 prosenttia). Euroopassa 5-vuoden suhteelliset elossaololuvut rintasyöpäpotilailla kasvoivat 85 prosenttiin yli 16 maassa, kun Itä-Euroopassa ne olivat vielä selvästi pienempiä (Venäjällä 71%).

Suomessa 2000-luvulla elossaololuvut ovat kasvaneet etenkin suolisto-, eturauhas-, maksa- ja haimasyöpään sekä ihomelanoomaan ja lymfoomiin sairastuneilla potilailla. Näissä syöpätaudeissa kasvua on ollut yli kolme prosenttia.

Elossaololuvut ovat kasvaneet selvästi myös lapsilla, jotka ovat sairastuneet lasten yleisimpään syöpätautiin akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan. Näiden lapsipotilaiden 5 vuoden elossaololuku oli 95 prosenttia, joka oli toiseksi suurin Euroopassa. Korkein elossaololuku oli Maltalla (100 prosenttia) ja kolmanneksi suurin Tanskassa (94 prosenttia).

Yhä useampi selviytyy myös tappavimmista syövistä

Vaikka haima-, maksa-  ja keuhkosyöpä ovat edelleen tappavimpia syöpiä, ovat viimeisen 20 vuoden aikana elossaololuvut kasvaneet merkittävästi monissa maissa. Tappavimpien syöpien elossaololuvut ovat kasvaneet Suomessa enemmän, jos rajaudutaan potilaisiin, joiden syöpädiagnoosi on mikroskooppisesti varmennettu. Varmentamatta jääneiden syöpien suurempi määrä Suomen aineistossa voi selittää elossaololukujen hitaampaa kasvua. Suomessakin maksasyövän suhteellinen elossaololuku kasvoi 7 prosentista 10 prosenttiin kaikkien tapausten joukossa ja 10 prosentista 15 prosenttiin jos diagnoosi oli varmennettu kudosnäytteen avulla.

Suomessa keuhkosyöpäpotilaiden elossaololuvut kasvoivat kaikkien potilaiden joukossa vain vähän (12 prosentista 13 prosenttiin) mutta varmennettujen tapausten osalta 17:sta 20 prosenttiin. Keuhkosyöpäpotilaiden elossaololuvut paranivat eniten Kiinassa (8 prosentista 20 prosenttiin), Japanissa (23 prosentista 33 prosenttiin) ja Koreassa (10 prosentista 25 prosenttiin).

Haimasyöpä on edelleen todella tappava kaikkialla. Viiden vuoden elossaololuku on tyypillisesti alle 15 prosenttia. Suomessa haimasyövän elossaololuvut ovat parantuneet 4 prosentista 7 prosenttiin jos kaikki potilaat huomioidaan, mutta varmennetuissa tapauksissa 9 prosentista 18 prosenttiin.

Laajin kansainvälinen tutkimus syöpäpotilaiden selviytymisestä

CONCORD-3 tutkimusanalysoi tietoja 322 syöpärekisteristä eri puolilta maailmaa ja vertaili potilaiden 5-vuoden suhteellisia elossaololukuja. Mukana oli yli 37.5 miljoonaa aikuista (15–99 vuotiaat) ja lasta (0–14 vuotiaat), jotka olivat sairastaneet 18:ta yleisintä syöpää. Nämä syövät edustivat kolmea neljäsosaa kaikista todetuista syövistä vuosina 2000-2014. Niistä 10 syövästä, jotka olivat mukana jo edellisessä CONCORD-2 tutkimuksessa, tutkijat pystyivät tutkimaan trendejä 20-vuoden ajalta (vuosilta 1995–2014).

OECD käyttää nykyään CONCORDin elossaoloennusteita terveydenhoitojärjestelmien toiminnan vertailussa 48 maassa. Jollain alueilla elossaololukujen tuottaminen  on epävarmaa, koska rekisteritiedot ovat puutteellisia ja kuolintietojen rekisteröinti sekä saaminen syöpärekisteritietoihin on puutteellista. Esimerkiksi Afrikassa ainakin 40 prosentissa rekistereistä oli puutteellista seurantatietoa, joten elossaololukuja ei voitu tuottaa systemaattisesti.