Extralehdet Extralehdet
Asuinympäristön vihreydellä on merkittävä yhteys mielenterveyteen. Väitöskirjatutkija Marjo Seppäsen tutkimuksessa havaittiin, että vihreämmässä ympäristössä asuvilla esiintyy vähemmän masennusoireita verrattuna tiiviisti rakennettujen kaupunkialueiden asukkaisiin.
Tutkimus perustuu laajaan aineistoon, joka käsitti 5860 vuonna 1966 syntynyttä Pohjois-Suomalaista. Tutkimuksessa hyödynnettiin kiihtyvyysantureita, jotka mittasivat tarkasti osallistujien liikkumista, sekä tilasto- ja paikkatietomenetelmiä asuinympäristön piirteiden analysointiin.
Kaupunki vai maaseutu — ero aktiviteetin vaikutuksissa
Tutkimustulokset paljastivat mielenkiintoisia eroja eri asuinympäristöjen välillä. Kaupunkimaisuus ja tiheä asutus olivat yhteydessä korkeampaan vakavampien masennusoireiden todennäköisyyteen. Samalla asuinympäristön vihreydellä havaittiin suojaava vaikutus masennusoireita vastaan.
Liikkumisen vaikutukset mielenterveyteen vaihtelivat asuinympäristön mukaan. Maaseudulla asuvilla keskiraskas tai raskas liikunta sekä riittävä uni olivat yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun. Kaupunkilaisilla korostui istumisen ja paikallaanolon vähentämisen merkitys mielenterveyden kannalta.
Masennus on kansanterveysongelma
Masennus koskettaa vuosittain 5–7 prosenttia suomalaisista ja on maailmanlaajuisesti merkittävin yksittäinen syy toimintakyvyn heikkenemiseen. Taudin moninaiset syyt edellyttävät monipuolisia ehkäisy- ja hoitokeinoja.
– Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ja terveydenhuollon käytännöissä mielenterveyden edistämiseksi. – Viheralueiden säilyttäminen ja lisääminen sekä vuorokauden aikaisten aktiviteettien; liikkumisen, paikallaanolon ja unen huomioiminen voivat tarjota mahdollisuuksia masennusoireiden vähentämiseen väestötasolla, Seppänen sanoo.
Seppänen korostaa, että tulokset tukevat liikkumista ja psyykkistä hyvinvointia edistävien ympäristöjen ja palveluiden suunnittelua. Asuinympäristön ja mielenterveyden välisten syy-seuraussuhteiden täydelliseksi ymmärtämiseksi hän näkee tarvetta jatkossa pitkittäistutkimuksille.
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa yhteiskuntasuunnitteluun ja terveyspolitiikkaan. Viheralueiden merkitys kasvaa entisestään, kun kaupungistuminen jatkuu ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy nousee yhä tärkeämmäksi tavoitteeksi.
