Venäläinen tullikoira valvoo Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Venäjän tullin varapääjohtaja Oleg Gubaydulin lahjoitti Suomen tullille Jutta-nimisen koiranpennun, joka saapui Venäjältä Vaalimaan rajanylityspaikan kautta Suomeen viime vuoden heinäkuussa. Lähes vuoden ajan Juttaa on koulutettu huumausaineiden etsintään erikoistuneeksi tullikoiraksi.

Jutan koulutus päättyi suoritettuuun tasokokeeseen, joten siitä valmistui virallisesti tullikoira 1.6. Jutan sijoituspaikkana on Helsinki-Vantaan lentoasema, jossa se valvoo matkustaja-, posti- ja rahtiliikennettä.

– Luonteeltaan Jutta on avoin, itsenäinen ja rohkea, joskus jopa hieman röyhkeä. Sillä on erittäin suuri ruokahalu, ja ruoan eteen Jutta tekee kaikkensa, koiranohjaaja Jussi Planting kertoo.

Siinä missä muut tullikoirat ovat metsästyslinjaisia ja ketteriä, Jutta eroaa niistä raskaammalla rakenteella. Siksi Jutan kouluttamisessa tullikoiraksi on kiinnitetty erityistä huomiota sen fyysiseen kuntoon ja kunnon rakentamiseen.

Tullikoiran koulutus perustuu leikkiin

Tullikoiran kouluttaminen aloitetaan sosiaalistamisella, ympäristöharjoittelulla ja työympäristöön tutustumisella noin seitsenviikkoisena ohjaajan, kasvattajan tai kennelalan opiskelijan luona. Pentu testataan puolivuotiaana viikon pituisella testausjaksolla, jonka aikana selvitetään koiran luonnetta ja koulutettavuutta. Testaamisen tarkoituksena on karsia sopimattomat yksilöt ja valmentaa ohjaajaa toimimaan siten, että vuoden ikäisenä pentu olisi valmis varsinaiseen koulutukseen. Koirat tulevat tällöin ohjaajineen koirakoululle kuuden viikon pituiselle peruskoulutusjaksolle.

Erilaisiin olosuhteisiin opettelua

Koiran toimenkuvaan voivat kuulua mm. satamat, lentokentät, rekka- ja henkilöautot, pienveneet, varastot, matkustajahallit, maastot sekä kaikki muutkin mahdolliset välineet ja paikat, jotka voivat liittyä salakuljetukseen. Sen on pystyttävä työskentelemään väentungoksessa, metelissä, voimakkaissa hajuissa ja ahtaissa paikoissa. Koulutuksen aikana tehdään käytännön harjoituksia kaikenlaisissa työympäristöissä, jotta koira harjaantuisi työskentelemään muissakin kuin sen tavallinen virkapaikan ympäristössä.

Koira reagoi opetettuihin hajuihin missä ja milloin tahansa, myös ilman eri käskyä. Se löytää huumeen, savukkeet tai käteisen rahan olosuhteista riippuen kohtuullisen nopeasti. Eikä sillä ole mitään ennakkoluuloja missä tai kenellä voi tai ei voi olla kulloinkin etsittäviä tuotteita.

Tullikoirat ovat tärkeä osa tavaravalvontaa

Tullissa työskentelee noin 50 tullikoiraa, joiden tehtävänä on paljastaa tavaravirroista kiellettyjä ja rajoitettuja tavaroita. Suurin osa tullikoirista on koulutettu etsimään huumausaineita. Lisäksi ne etsivät savukkeita, nuuskaa, käteistä rahaa, eläinperäisiä elintarvikkeita, aseita ja räjähteitä.

– Tullikoirat tekivät vuonna 2019 lähes 40 000 etsintää, joista suurin osa koski huumausaineita. Löytöjä kertyi runsaat 1 100, joista noin puolet olivat huumausainelöytöjä. Määrällisesti eniten löydettiin eläinperäisiä elintarvikkeita, joiden tuonti EU:n ulkopuolelta on kielletty, valvontajohtaja Mikko Grönberg kertoo.

Suomen ja Venäjän tullien yhteistyöllä on yli 25 vuoden perinteet. Yhteistyötä tehdään kaikilla tasoilla. Etenkin maiden välisen tavaraliikenteen sujuvuuden varmistaminen on ollut yhteistyön keskiössä myös koronatilanteessa. Lisäksi rajan ylittävän rikollisuuden ennaltaehkäiseminen on yhteistyön kulmakiviä.