Varo heikkoja jäitä – jäätilanne on vielä vaarallinen

Jäät ovat alkutalvesta petollisia, kun ohuen jään päälle on satanut pakkaslunta. Lumi eristää jäätä, jolloin se ei vahvistu yhtä nopeasti kuin lumeton jääpeite.

Joka talvi moni suomalainen hukkuu, koska ei malta vastustaa jään houkutusta. Maltti on aina valttia jäällä. Suomen vesistöjen jäätyminen kasvattaa hyvinä pakkastalvina talviliikunta-aluetta kymmenillä tuhansilla neliökilometreillä. Jää helpottaa liikkumista ja lyhentää kulkutietä monissa osissa maata. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit ja varustautuu oikein.

Jään paksuus ei aina takaa turvallisuutta

Jään kantokyky pitää mitata niin sanotun teräsjään, eli kiinteän syysjään mukaan. Jään vahvuus voi esimerkiksi virtauksista ja pohjan laadusta riippuen vaihdella paljon lyhyelläkin matkalla. Siksi on varmistettava, että jää on tarpeeksi vahvaa koko alueella, jolla aiotaan liikkua.

Kiinteä 5 senttimetrin paksuinen syysjää kestää yhden henkilön. Kun liikkeellä on suurempi joukko, on jään vahvuuden oltava jo 10 senttimetriä. Jos liikut moottorikelkalla, joka painaa noin 500 kg, jään paksuuden tulee olla vähintään 15 senttimetriä.

Ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Jään paksuus ei aina takaa turvallisuutta. Vaarallisia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat eli syvänteet, järvessä olevien lähteiden kohdat, vedenalaisten karien ympäristö sekä virtaavat paikat. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Myös kaislat tekevät jäästä seulan ja samalla hauraan. Erityisesti on huomioitava, että sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja heikentävät jäätä niiden alla ja lähistöllä. Laivaväylät ovat todellisia vaarapaikkoja eikä niitä tule ylittää, mikäli niillä liikennöidään säännöllisesti.

Jäällä liikkuvan turvavarustus

Jäänaskalit ovat jäällä liikkujan perusturvallisuusvaruste. Naskaleita tarvitsevat niin pilkkijät kuin retkiluistelijatkin. Naskalit pidetään helposti saatavilla, esimerkiksi kaulassa roikkumassa. Jään pettäessä naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla kavutaan hyisestä vedestä kantavalle jäälle. Joissakin naskaleissa on mukana hätäpilli, jonka ääni kantaa kauas.

Naskaleissa tärkeitä ominaisuuksia ovat:

• Piikkien kestävyys: piikki ei saa irrota kahvasta, kun naskali lyödään jäähän ja sen avulla vedetään veden varaan joutunut jäälle.
• Kahvat eivät saa olla liukkaat, vaan niistä on saatava hyvä ja pitävä ote.
• Naskaleissa on oltava hyvä kiinnitys. Naskalit eivät saa irrota vapaasti roikkumaan, jolloin on vaara pistää piikillä itseään. Hätätilanteessa kiinnitys on saatava helposti auki ja naskalit nopeasti käyttöön.
• Naskaleissa on oltava säädettävä hihna kaulan ympäri. Naskalien on roikuttava oikealla korkeudella rinnan kohdalla, jolloin ne saadaan nopeasti käyttöön.

Jääpiikki tai -sauva on tukeva teräskärkinen sauva, joka läpäisee 5 senttimetrin jään yhdellä iskulla. Sen avulla voi kokeilla jään kestävyyttä ja myös hädän tullen auttaa itsensä tai toisen ylös avannosta. Tavallinen puukeppikin on parempi kuin ei mitään.

Heittoköysi pidetään helposti saatavilla, esimerkiksi repun sivutaskussa. Sen avulla jäihin pudonneen voi auttaa takaisin.

Reppu, joka on varustettu lannevyöllä tai haarahihnalla. Reppu toimii kellunta-apuna, kun siihen on pakattu vesitiiviiseen pussiin varavaatekerta ja pyyhe.

Muovisella pillillä hälytetään apua.

Ota mukaan myös kaveri, yksin ei jäälle kannata mennä!