Valekuolleen irakilaisen jutussa nostettu syytteet

Valtionsyyttäjä on nostanut syytteet törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä asiassa, joka liittyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomelle antamaan langettavaan tuomioon.

Tuomiossa EIT katsoi Suomen rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimusta käännyttäessään joulukuussa 2017 Irakiin turvapaikanhakijan, jonka väitettiin tulleen surmatuksi pian Irakiin paluun jälkeen. Suomi määrättiin maksamaan ihmisoikeusvalituksen tehneelle irakilaismiehen tyttärelle 20 000 euroa vahingonkorvauksia ja 4 500 euroa oikeudenkäyntikuluja. Korvauksia ei kuitenkaan ole ehditty maksaa rikosepäilyn vuoksi.

Nyt syytteet on nostettu vuonna 1996 syntynyttä naista ja vuonna 1984 syntynyttä miestä vastaan. Nostetut syytteet koskevat törkeätä petosta ja törkeätä väärennystä. Syytettyinä ovat EIT:lle valituksen tehnyt nainen ja tämän lähipiiriin kuulunut henkilö. Syytteiden mukaan EIT:lle annetut tiedot turvapaikanhakijan kuolemasta olivat totuudenvastaisia ja asiaa koskevat kirjalliset todisteet väärennettyjä.

Lisäksi samoja henkilöitä vastaan on nostettu syytteet törkeästä väärennyksestä koskien samojen väärennettyjen asiakirjojen käyttämistä todisteina Helsingin hallinto-oikeudessa vuosina 2017–2019. Esitutkinnassa asiakirjojen käyttämistä hallinto-oikeudessa tutkittiin väärennyksen lisäksi törkeänä petoksena, mutta syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, koska hallinto-oikeusprosessissa ei ollut kysymys taloudellisen hyödyn tavoittelusta, jota petoksen toteutuminen lain mukaan edellyttää.

Naista vastaan on lisäksi nostettu syyte perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Syyte koskee epäiltyä väärien tietojen antamista vuonna 2015 suoritetussa turvapaikkakuulustelussa. Nainen on esitutkinnassa osittain tunnustanut epäillyt teot. Mies on kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Haastehakemus ja muut oikeudenkäyntiasiakirjat tulevat julkisiksi, kun asia on ollut esillä käräjäoikeudessa, ellei käräjäoikeus toisin määrää.

Suomi voi hakea EIT:n tuomion uudelleentarkastelua

Ihmisoikeustuomioistuimen työjärjestyksen säännön 80 perusteella tuomiolle voi hakea uudelleentarkastelua. Ulkoministeriön mukaan tuomion uudelleentarkastelua ryhdytään hakemaan, jos asiasta tulee lainvoimainen tuomio Suomessa.

EIT:n katsoi 2019 antamassaan päätöksessä yksimielisesti, että Suomi rikkoi menettelyllään Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloja. Päätöstä oli tekemässä seitsemän EIT:n tuomaria.

Katso myös

Työ oikeuslaitoksen riippumattomuuden eteen jatkuu

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus varmistaa toimillaan demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta. Ajantasainen ja toimiva lainsäädäntö …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x